tiistai 26. toukokuuta 2015

Mitä muuta filosofit tekevät?

(Giorgio Agamben)

Ovatko filosofit vain filosofeja, aina filosofeja? Ovatko he alusta lähtien filosofeja, lapsesta lähtien? Viimeinen kysymys on jo tyhmä. Heillähän ei tunnetusti ole lapsuutta; he ovat maailman  lapsuus – tai lapsus.

Filosofian historiaa tarkastellaan yleensä ”huipulta huipulle”, nimien kautta. Olen aina epäillyt tätä kertomistapaa, yrittänyt kuvitella toisenlaista. Nyt leikin lyhyen luettelon avulla – leikin että olisi toisenlainen filosofian historia...

1.Sokrates oli kivenhakkaaja
2.Seneca oli senaattori (ja koronkiskuri)
3.Descartes oli Ruotsin kuningattaren hovifilosofi (ja muuta)
4.Spinoza oli linssinviilaaja
5.Leibniz oli juristi, diplomaatti, kirjastonhoitaja (ja paljon muuta)
6.Kant oli matemaattinen fyysikko
7.Kierkegaard oli lehtimies
8.Nietzsche oli filologi (ja eläkeläinen)
9.Wittgenstein oli  kyläkoulun opettaja
10.Canguilhem oli lääkäri
11.Foucault oli psykologi
12.Agamben oli elokuvanäyttelijä (Pasolinin Matteuksen evankeliumissa)
Ja niin edelleen... Luetteloa saa jatkaa.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Puhua ja vaieta


Haluatteko kuulla tarinani? Minun ei tarvitse sitä kertoa; Blanchot teki sen jo. Hän kirjoittaa teoksessaan Le Pas au-delà:

Hän sanoo totuuden. Jos se ei olisi niin, hän ajattelee että tulisi hulluksi, mutta hän ei huomaa – tai huomaa liian myöhään – että totuus on, että hän on hullu. Ja myöhemmin hän sulkee suunsa ollakseen sanomatta tuota hullua totuutta toivoen kuitenkin – ja tämä on hirveää – pysyvänsä totuudenmukaisuudessa ollessaan sanomatta mitään.”

Tähän minulla ei ole mitään lisättävää.

maanantai 11. toukokuuta 2015

Bataille, filosofia ja tyhmyys


George Bataille sanoi: ”... sellaisena kuin filosofit ymmärtävät filosofian, käännän sille selkäni. Minun puoleltani osoittaisi huonoa makua, jos pyytäisin filosofeja ottamaan huomioon minut. Ehdotan heille, että he pitäisivät itseään tyhminä. Minun asenteeni heitä kohtaan ansaitsee heiltä minkä tahansa kohtelun. Ensinnäkin: Olen tyhmä, yritän osoittaa sekä oman tyhmyyteni että heidän tyhmyytensä. Toiseksi: En voi omistautua näyttämään tätä tyhmyyttä irrottautumatta siitä ainakin jossain määrin.”

Bataille, joka kieltäytyy olemasta filosofi. Bataille, joka kääntää selkänsä ja haluaa näyttää sekä oman tyhmyytensä että filosofien tyhmyyden. Tämä katkelma, filosofian kieltävä ele, on erittäin filosofinen. Se on sitä nimenomaan siksi, että se luo intensiivisen suhteen filosofiaan, koska se pilkkaa sitä ja sille omistautuneita henkiä. Mikään ei ole niin filosofista kuin tämä ele, selkänsä kääntäminen sille.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Ensi syksyn aiheet ja kiitokset


Filosofiakahvilan aiheet syksyllä 2015
”Filosofia on ajattelua, jolle mikä tahansa outo materiaali on hyvää. Lisäksi voisimme sanoa: minkä tahansa hyvän materiaalin pitää olla sille outoa.”- George Canguilhem

1.Mikä on tapahtuma?
2.Sota, rationaalisuus ja vastavoima
3.Elämä, erehdys
4.Totuus ja alastomuus
5.Epälopullisuuden periaate
6.Minä ja olosuhteet
7.Käytännöllistä filosofiaa: identiteetistä eroon
8.Sanat, asiat, käsitteet
9.Yksinkertaisuuden idea
10.Laiskuus – Oikeus vai pahe?

Kiitokset kaikille filosofiakahvilaan osallistuneille! Suunnittelen teille jo ohjelmaa pään vaivaksi...
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila