Ihmettely ja valmistautuminen

 Patočka 

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa! Zoomin kautta jo syyskuun viimeinen päivä.

Filosofiakahvila 30.9./1.10./2.10. 

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa).

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.30. Sabana Beach, Paseo Maritimo Poniente S/N. Entinen Massai Mara.   

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Ihmettelyllä on ollut erityinen asema filofiassa ainakin Aristoteleestä Heideggeriin. Monet ovat sanoneet, että filosofoimisen alku on ihmettelyssä.

Usein hämäännytään ajattelemaan ihmettelyn objektia, kohdetta. Itse ihmettelyä ei ihmetellä. Ei kysytä, mitä ihmettely on. On ainakin yksi poikkeus: Jan Patočka (1907-1977). Kymmenen vuotta sitten kommentoimassani artikkelissa Spirituaalinen ihminen ja intellektuelli (jossa filosofi pohtii ”spirituaalisen ihmisen tilannetta maailmassa”) Patočka kysyy, eikö ihmettely ole outoa. Kun ihmettelee, maailma pysyy samana, siinä ei ole mitään uutta asiaa tai esinettä, mutta jokin on muuttunut täysin.  

Olen todennut aikaisemmin, ettei ihmettely merkitse, että maailma nähtäisiin ihmeenä. Patočkan mukaan ihmettelyn vaikutus on, että todellisuus nähdään problemaattisena, ei itsestään selvänä. Tästä lähtien problemaattisuus on meidän perusta, se mitä hengitämme ja olemme.  Kaikki mikä aikaisemmin hyväksyttiin itsestään selvänä, ei sitä ole.

Toisessa tekstissä Patočka sanoo jotain vielä radikaalimpaa. Teksti on huomioita Martin Heideggerin postuumisti  Der Spiegelissä julkaistusta haastattelusta. Otsikko on Vain Jumala voi meidät pelastaa. Todennäköisesti Heideggerin huomautus Jumalasta ei ole vain huomio meitä uhkaavasta vaarasta ja ihmisen kyvyttömyydestä, vaan se on viittaus Hölderlinin runoon, jossa puhutaan jumalien vetäytymisestä.

Patočka sanoo kaksi asiaa ihmettelyyn liittyvästä problematisoinnista. 1)Problematisointi muuttaa maailmaa (siirtyminen myytistä filosofiaan oli ei problemaattisen muuttumista problemaattiseksi tai kun kristinusko, esim. Paavali, kyseenalaisti filosofian sanoen sitä älyttömyydeksi). 2. Heidegger sanoo, että voimme vain valmistella muutosta. Patočka toteaa, että voimme valmistella sitä problematisoimalla (kiinnittäen huomiota itsestään selvyyden syntyyn, sen muotoutumiseen).

Nämä huomiot mielessäni olen kysynyt itseltäni, mihin pitäisi tarttua, minkä problematisointi olisi kiireellistä. Saatan kohdata esimerkiksi vallan väärinkäyttöä ja kysyn, miten sen voisi välttää, miten tehdä vastarintaa. Kun kysyn tätä, kohtaan nopeasti kysymyksen identiteeteistä, joihin meitä sidotaan. Näen, ettei kyse ole vain pahojen, psykopaattisten johtajien läsnäolosta. Kyse on mekanismeista ja strategioista, joihin osallistun; se mitä ajattelen itsestäni ja mikä on identiteettini, on osa tilannetta, joka minun pitäisi muuttaa. Kiireellinen kysymys johtaa minut kysymään ikivanhan periaatteen, itsetuntemuksen vaatimuksen, luonnetta ja toimivuutta.

Paavali saattoi olla oikeassa puhuessaan filosofiasta älyttömyytenä. Edessäni on uhka, kriisi, katastrofi, tulipalo. Eksyn kysymään, kuka olen.  Ilman mitään luottamusta siitä, että prosessi veisi minut satamaan, maaliin, joudun kuitenkin kulkemaan labyrintin läpi. Ainoa toivoni on, että tehdessäni labyrinttiä tulen tavoittamattomaksi tyrannille, joka haluaisi minua ymmärtää, tehdä minut yksinkertaiseksi, viivasuoraksi.

Vuosien kuluessa olen alkanut yhä enemmän ajattelemaan, että todellisuuden näkeminen problemaattisena on lähtökohta tavalle elää.  Siksi ajattelen, että filosofía on elämäntapa. Myös muutamat Patočkan huomiot vahvistavat tätä käsitystä…

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Johdantoa itsetuntemuksen teemaan

Filosofiakahvila 7.10./8.10.(Fuengirolassa pyhä 9.10., peruttu, näillä näkyminen siis 16.10..) 

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa).

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.30. Sabana Beach, Paseo Maritimo Poniente S/N. Entinen Massai Mara.   

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio). EI 9.10.

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Voisi vähän liioitellen ja dramatisoiden sanoa, että Apollon temppelin muuriin Delfoissa on kirjoitettu eniten länsimaiseen ajatteluun vaikuttavat sanat:  Gnōthi seauton,  Tunne itsesi.

Näistä sanoista  on esitetty erilaisia tulkintoja. Se ilmeisesti tarkoitti ainakin sitä, ettei ihmisen pitäisi ylittää rajojaan, kuvitella olevansa jumala. Sanojen on ajateltu merkitsevän myös sitä, ettei pidä kiinnittää huomiota väkijoukkojen mielipiteisiin. Suda (bysanttilainen Välimeren historiaa käsittelevä ensyklopedia) tukee tätä käsitystä, sillä sen mukaan käsky oli osoitettu niille, jotka kerskailevat, ylittävät sen mitä he ovat. Saman lähteen mukaan ohje myös varoittaa kiinnittämästä huomiota muiden mielipiteisiin.

Sanat on otettu tosissaan, niitä on epäilty, ne  on hylätty ja ainakin ne on ymmärretty eri tavoilla eri aikakausina. Vaikka sanon, että sanat ovat vaikuttaneet erityisesti länsimaissa, teema ei ole vieras idässä. Ainakin Laotse liitti itsetuntemuksen viisaan ominaisuuksiin.

Tein itselleni ohjelman kesällä 2024, kirjoitin: Olen puhunut aikaisemmin itsensä tuntemisesta, tästä vuosisataisesta vaatimuksesta. Nyt teen vain kolme huomautusta, jotka täytyy jonain päivänä ottaa systemaattisen käsittelyn lähtökohdaksi.

1.Vaadimme: "Tunne itsesi." Erittäin harvoin selvennetään, mikä tämä oma itse on.

2.Olisi tärkeää tietää, miten tähän vaadittuun tietoon pääsee.

3.Jos tunnen itseni, miten se auttaa minua elämässä, elämisessä?

Tähän ”ohjelmaan” pitää tehdä lisäys tai huomautus. Tarkastelun pitää ottaa huomioon kohteen historiallisuus, sen muuttuvuus. Tulos voi olla hämmentävä, hämmentää lisää jo valmiiksi sekavaa ajatusta. Jos en tiedä, mitä itsensä tunteminen on, se ei välttämättä selviä selvittämällä, mitä se on tarkoittanut Sokrateelle tai kristityille. Meidän on ehkä vain kestettävä tämä. Historiallisen katseen etu on siinä, että se ainakin myöntää, että maailma ja ymmärrys omasta itsestä on muuttunut.

Itsetuntemus on suhde itseen, muodostaa ainakin elimellisen osan sitä. Se on muuttunut ajan kuluessa. Siksi on syytä tutkia, miten itsetuntemus on muuttunut, millaisia muotoja se on saanut. Jos itsetuntemus auttaa yksilöä pysymään kaidalla tiellä tai se auttaa joitakin muita hallitsemaan yksilöä, näemme, että sillä voi olla yksi tai useampia funktioita. Asian historiallistaminen auttaa näkemään, ettei suhde itseen eikä itsetuntemuksen jokin muoto ole välttämätön maailman järjestys. Se merkitsee mahdollisuutta muuttaa suhdetta itseen ja luomaan ehkä uusia itsetuntemuksen muotoja.

Tietenkin minua motivoi minun haluni ja toiveeni, ajatukseni siitä, että jokin muutos on mahdollinen ja toivottava. Hypoteesini – ainakin toistaiseksi – on, että jokin itsetuntemuksen muoto auttaa meitä, on meille edullinen. On epäilemättä vaikeaa muotoilla tämän haluttavan itsetuntemuksen ideaa kaivamalla pohjaa kulttuurimme perustalta. On kuitenkin tehtävä tätä kaivaustyötä. Mitään ei rakenneta, jos ei ensin hajoteta.

Ajatus hajottamisen hyödyllisyydestä ja itsekritiikin tärkeydestä ei ole pelkkää pahapäisyyttä, ilkeyttä ja anarkismia. Voisi sanoa Nietzscheä mukaillen, että kritiikki antaa tilaa jollekin, joka tahtoo elää, syntyä. Hyvinkin katatrofaalisiin muutoksiin sisältyy mahdollisuus: jokin kumoutuu.

En tiedä, pystynkö olemaan niin systemaattinen kuin toivoin, mutta päätin ottaa riskin, ryhtyä tutkimaan asiaa (vaikka sana ”tutkiminen” voi olla liioiteltu)...

 https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa

 

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa! Zoomin kautta jo syyskuun viimeinen päivä.

Filosofiakahvila 30.9./1.10./2.10. 

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa).

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.30. Sabana Beach, Paseo Maritimo Poniente S/N. Entinen Massai Mara.   

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Aiheet:

1.Ihmettely ja valmistautuminen 2.Johdantoa itsetuntemuksen teemaan 3.Itsetuntemus antiikissa 4.Kyynikoiden itsetuntemus 5.Kristinusko ja hermeneutiikka 6.Epäilijät ja kieltäjät 7.Psykoanalyysi ja itsensä tunteminen 8.Nietzschen kysymys 9.Subjektivaatio 10.Genealogia 11.Entä jos olen hirviö? 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Syksyn aiheet filosofiakahvilassa

Suunnitelmat eivät ole muuttuneet eli filosofiakahvilassa on tänä syksynä aiheena itsetuntemus tai periaate, jonka mukaan meidän pitäisi oppia tuntemaan itsemme. Otsikot ovat:

1.Ihmettely ja valmistautuminen

2.Johdantoa itsetuntemuksen teemaan

3.Itsetuntemus antiikissa

4.Kyynikoiden itsetuntemus

5.Kristinusko ja hermeneutiikka

6.Epäilijät ja kieltäjät

7.Psykoanalyysi ja itsensä tunteminen

8.Nietzschen kysymys

9.Subjektivaatio

10.Genealogia

11.Entä jos olen hirviö?

Filosofiakahvilaistunnot alkavat lokakuussa, zoomin kautta jo syyskuun viimeisenä päivänä

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Syksy ilman mottoa

Syksyn pääteema on itsetuntemuksen periaate. Olisi johdonmukaista, jos filosofiakahvilan motto tänä syksynä olisi: "Tunne itsesi." En kuitenkaan etukäteen ole päättänyt, että olen vaatimuksen, periaatteen, velvoitteen kannattaja tai vastustaja. Olemme ja elämme siis ilman mottoa...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

En tiedä vieläkään...

Tämän blogin tekstit ovat lokakuusta toukokuuhun filosofiakahvila-alustusten muistiinpanoja. Olen pitänyt filosofiakahvilaa vuodesta 2007 (jos oikein muistan). En silti vieläkään tiedä, mikä filosofiakahvila on, mitä se tulee olemaan tai mitä sen pitäisi olla. Ehkä se on vain yritys keskustella, jään kokeilemista kepillä...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Don Quijote ja Sancho Panza

 

Kumpi oli oikeassa, Don Quijote vai Sancho Panza? Kumpikin saatttoi olla väärässä. Ihminen voi hukata elämänsä sekä kuvitelmissa että uskossa kivenkovaan todellisuuteen.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila