Unessa minun oli tarkoitus pitää luento omituisessa junassa. Kädessäni oli kirja, Alberto Méndezin Los girasoles ciegos.
Kaikki odottivat hiljaisuudessa, että aloittaisin. Pitkitin hiljaisuutta, selailin kirjaa.
Kun heräsin, totesin: "Omituinen uni, koskaan ei odoteta hiljaisuudessa."
Luulen muistavani, että aioin siteerata heille kirjan kohtaa, joka puhui aivan toisenlaisesta hiljaisuudesta.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti