Keksityt ihmiset

Friedrich Nietzsche omisti nuoruuden teoksensa Inhimillistä, liian inhimillistä (1878) vapaille hengille. Monessa kohtaa hän käyttää ilmaisua "me, vapaat henget". Vuonna 1886 kirjoittamassaan prologissa Nietzsche tunnustaa, ettei vapaita henkiä ole olemassakaan; hän keksi heidät tuekseen, kumppaneikseen.

Hän myös toteaa, että he saattavat tulevaisuudessa tulla todeksi. Nietzsche jopa sanoo, että hän jopa näkee heidän tulemisensa. Hän uskoo oman puheensa vapaista hengistä valmistelleen tätä tulemista.

Filosofia ei keksi vain käsitteitä ja ideoita, vaan myös ihmisiä...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Sitä tai tätä

(Lou Salomé, Paul Reé, Friedrich Nietzsche)

”Sitä tai tätä, niin  tai näin...” Näinhän puhuu filosofi, sanoo juu jaa tahi ei. Ota siitä selvää. Omituisinta on silti, että mutisevimpia sanoja ova tavalliset sanat kaikkien suissa: rakkaus, äly, usko jne. Ne merkitsevät kaikki kaikki sataa asiaa tai eivät yhtään mitään. Joskus on selvempää mitä sanoo hulluin filosofi, esimerkiksi Nietzsche, joka puhui vapaasta hengestä. Hän antoi sille täsmällisen merkityksen, vaikka koko olento olikin fiktiivinen.

Sitten ovat lauluntekijät, jotka villiintyvät olemaan filosofisia, puhumaan syistä ja seurauksista. He vapauttavat sanoillaan, jotka ovat hauskoja heilauttavia lyöntejä – sellaisia kuin Heikki Harman eli Hectorin kirjoittamat:

Minä olen seuraus

Sinä olet syy

Kun äly menee ämpäriin

Pää tyhjentyy.