Koulupojan fantasiasta tuli totta

 

Ranskalainen koulupoika suuttui jesuittaopettajalleen ja kirjoitti häntä pilkatakseen näytelmän vuonna 1888. Farssin päähenkilö on itsekeskeinen, ahne ja murhanhimoinen pelkuri. Alfred Jarryn (1873-1907) Kuningas Ubu esitettiin ensimmäisen kerran 1896. William Shakespearen Macbethia parodioiva hahmo on groteskin tyrannin ruumillistuma.

Sattuneesta syystä minä ja monet muutkin ovat viime vuosina ajatelleet Ubua. Olemme nähneet hänet edessämme ja unissamme. Yhteiskuntatieteilijät ovat kirjoittaneet groteskista vallasta, tuoneet esiin muistumia Nerosta ja Caligulasta. Koulupojan fantasiasta tuli totta.

Viime vuosikymmeninä absurdit, irvokkaat ja naurettavat johtajat ovat tehneet paluun näyttämölle. Mikään ei tunnu estävän, jarruttavan tai kaatavan heitä. Meillä saattaa silti olla vielä toivoa, jos Jarryn fantasia toteutuu kokonaan. Lopussa Ubu paskantaa housuunsa...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Just A Girl

Määrittelemme muutakin kuin sanoja. Määrittelemme toisia ja itsemme. Sillä on monenmoisia vaikutuksia. Kun yritän ajatella tätä, ajattelen tietysti esim. Erving Goffmanin teosta Stigma. Mutta ajattelen aina myös No Doubt-bändin laulua Just A Girl:

'Cause I'm just a girl, oh, little old me
Well, don't let me out of your sight
Oh, I'm just a girl, all pretty and petite
So don't let me have any rights

Jonain päivän on puhuttava tästä, määritelmien voimasta...

No Doubtin video:

https://www.youtube.com/watch?v=PHzOOQfhPFg&list=RDPHzOOQfhPFg&start_radio=1

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Syyt, seuraukset ja jänikset

Ambroce Biercen (1842-1914) The Devil´s Dictionary sisältää monia filosofisesti mielenkiintoisia, ts. häiritseviä huomautuksia. Puhuessaan syistä ja seurauksista hän toteaa, että syyn ajatellaan olevan aina ennen seurausta. Bierce huomauttaa, että tämä on yhtä järkevä ajatuskulku kuin ajatella näkiessä koiran ajavan takaa jänistä, että jänis on koiran syy.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Laiskuuden huippu

Paul Lafargue

Puhuessani yhdestä filosofian klassisesta teemasta - hyveistä - tiedän, etten ole ainakaan kokemusasiantuntija. Aina haukutaan ihmisiä, jotka tekevät välttämättömyydestä hyveen, mutta minulle se on ollut melkein ainoa tapa löytää itselleni hyveitä. Tästä syystä olen yhden jos toisenkin kerran puhunut laiskuudesta hyveenä ja lainannut aika ahkerasti Paul Lafarguen teosta Oikeus laiskuuteen. Nyt lainaan kuitenkin itseäni, laiskuuden huippua. 

Kirjoitin vuonna 2015:  "Jos laiskuus ymmärretään paheeksi, se ei ole jotain mitä ihminen on valinnut. Varsinkin kun ympäristö vaatii muuta. Silloin on turha moittia. Jos se on henkilökohtainen valinta, valittu olemisen tapa, se on jo paljon enemmän eettistä. Se voisi olla myös syvällinen ymmärrys ajattelun historiasta, ilmaisu näkemyksellisyydestä. Voisi ottaa monta esimerkkiä, mutta Epikuros riittää. Hänen ajattelunsa oli varmasti yksi esimerkki joutilaisuuden ylistämisestä; hän ajatteli, että ihmisten ponnistelu on kovaa, rajatonta työtä turhien ja pinnallisten asioiden saamiseksi."

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Itsetuntemusteeman jäänteet

Filosofiakahvilan syyskaudella 2025 puhuttiin itsetuntemuksesta, ei paljon muusta. Ensi syksyn aiheista jotkut (Oma itse ilman ominaisuuksia, Epokhe ja ehkä jopa A ei ole enää A) ovat itsetuntemusteeman häntiä tai jäänteitä. Totuushan on, että aiheesta voisi puhua loppuelämänsä.... 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Erään aforismin anatomia

 

Arvata saattaa, että aiheeni syksyllä otsikon Ole kirkas alla on Mirkka Rekolan aforismi. Teksti on tämä: ”Nouse, ole kirkas. Et voi ellet nouse.” Olen aina pitänyt aforismista ja pitkään olen ajatellut, että sen selvä ja yksinkertainen. Koska ajattelin, että se on yksinkertainen, kuvittelin: Tästä on helppo tehdä alustus filosofiakahvilaan. Yritys analysoida aforismin anatomiaa on muuttanut kantaani. 

Se on ehkä vain näennäisesti helppo. Vaikka se ei ehkä olekaan niin helppo kuin luulin, ajattelen siinä olevan evankeelista voimaa. Ja siksi pidän sen aihelistallani... 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Erään tulevan aiheen inspiraation lähde

 

Joskus minulta kysytään, miten keksin aiheita filosofiakahvilaan. On kai aika selvää, että monesti innoitus on tullut jostain filosofisesta teoksesta. Mutta monta kertaa aihe tulee kadulta tai vaikka elokuvasta. Erään tulevan aiheen (ei vielä syksyllä) inspiraation lähde tulee olemaan Klaus Welpin dokumenttielokuva Taistelu Lapinlahdesta tai ainakin eräs kohta elokuvassa...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila