keskiviikko 15. toukokuuta 2024

Mottoni yhä

 




Mottoni on kaikesta huolimatta yhä tämä:

“Mitä on olemassaolo ilman filosofiaa? Onko elämä elämä elämisen arvoista, kun elää muserrettuna valheen ja tyhmyyden ikeessä?” - Markiisi de Sade


https://www.facebook.com/Filosofiakahvila


sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Selvennöksiä ja sivupolkuja

 

Hegel

Haluan ensi syksynä tehdä filosofiakahvilassa selvennöksiä ja lisähuomautuksia jo käsiteltyihin aiheisiin ja kysymyksiin, jotka ovat nousseet esiin keskusteluissa. Joskus ne ovat tulleet esiin vain sivulauseissa tai ohimennen tehdyissä huomautuksissa.

Tahdon esimerkiksi puhua vaikeasta sanasta tahto, jota tahtoen ja tahtomattani käytän. Haluan sanoa jotain tapahtuman käsitteestä, jonka sanon olevan keskeisessä roolissa omassa ajattelussani.

Minulle esitettiin jossain  kevään filosofiakahvilan keskustelussa kysymys ihmiskunnan edistyksestä tai kehityksestä. En varmaankaan voi antaa tyydyttävää vastausta; pikemminkin selitän, miksen voi sitä antaa. Yritän lähestyä aihetta sivupolkuja pitkin (menneisyys, tulevaisuus, tapahtuma, humanismi, historian kuolema). Sivupolku on toinen nimeni...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Filosofiakahvilan aiheet syksyllä 2024



Suunnittelen filosofiakahvilan ohjelmaa syksylle. Huomaan maksavani jotain velkaa. Teen selvennöksiä, lisähuomautuksia ja/tai jälkipuheita. Aiheluttelo on ainakin toistaiseksi tällainen:

 

Etäisyyden ottaminen 

Ajattelu ja toiminta 

Mikä oli sanottava 

Eräänlaista kielifilosofiaa 

Tahdosta 

Suhde itseen, suhde toiseen 

Puhe historian lopusta 

Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus 

Selviämmekö ilman humanismia? 

Tapahtuma, tapahtumallistaminen ja tapahtumallisuus 

Jälkipuhe 


 https://www.facebook.com/Filosofiakahvila


lauantai 4. toukokuuta 2024

Mikä on kissa?

 


María Zambrano (1904-1991) piti tunnetusti kissoista. Yhdessä kirjeessään meksikolaiselle ystävälleen hän kysyy: ”Mikä on kissa?” Filosofi oli varmaankin hyvin tietoinen, että kysymys ei ollut se tavallinen. Espanjalainen ajattelija oli varma, että jos joku tietäisi, mikä on kissa, hän tietäisi kaiken...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila



tiistai 30. huhtikuuta 2024

Kiitos, kippis ja näkemisiin



Filosofiakahvila menee tauolle! Kiitos vielä kerran kaikille filosofiakahvilaan osallistuneille! Palaamme lokakuun alussa.

Julkaisen blogissa kuitenkin hajanaisia mietteitä ja valmistelun sivutuotteita. Piakkoin - niin uskon - julkaisen ainakin alustavan suunnitelman syksyn aiheista.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

keskiviikko 24. huhtikuuta 2024

Russell, uimari


 Russell

Kiitokset filosofiakahvilan osallistujille Fuengirolassa ja Torre del Marissa! Zoomin kautta pidetään vielä yksi ylimääräinen istunto tiistaina 30.4. klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18.00 Suomen aikaa).

Linkki:

Bernard Russell (1872-1970), brittiläinen matemaatikko ja filosofi, matkusti vuonna 1948 lentokoneessa, joka putosi Pohjanmereen. Onnettomuudessa kuoli 19 ihmistä. 76-vuotias Russell ui pitkän aikaa ennen kuin hänet pelastettiin. Toimittajat kysyivät häneltä, mitä tunnettu filosofi ajatteli uidessaan. Russell vastasi: ”Sitä vaan, että on kylmää tämä vesi.”

Kaikki tarinat voivat olla opettavaisia, jos niitä ajattelee. Otan esiin muutamia asioita, joita minä keksin.

1.Filosofi on ihminen, ruumiillinen olento. Hän ei leijaile ylemmissä sfääreissä. Lentokone voi pudota. Myös hänen kannattaa osata uida. Eikä hän uidessaan kylmässä vedessä ajattele kielen, logiikan ja matematiikan salaisuuksia, vaan veden kylmyyttä, omaa selviytymistään.

2.Toimittajat ovat aina kysyneet tyhmiä kysymyksiä.

3.Russelilta ei kysytty hänen tunteistaan, esimerkiksi siitä, oliko hän järkyttynyt muiden matkustajien kohtalosta. Hän saattoi olla järkyttynyt. Russellin vastaus kertoo silti asenteesta, joka vaikuttaa välinpitämättömältä. Moni muukin olisi kyennyt kylmässä vedessä vastaavanlaiseen kylmyyteen – mahdollisesti hyvinkin tarpeelliseen kylmyyteen.

4.Filosofi on ihminen, ruumiillinen olento. Hänkin joutuu koko ajan erilaisiin tilanteisiin. Ehkä hänen filosofisuutensa mitataan silloin. Olisi hauskaa ja opettavaista tutkia, miten hyvin nykypäivän filosofit selviävät erilaisissa tilanteissa ja voiko heistä kertoa tarinoita. Esikuva voisi olla Diogenes Laertios, kreikkalainen historioitsija 200-luvulta. 

(Puhuin Diogenes Laertioksen esimerkeistä, kun aiheena oli filosofinen elämä. Hänen teoksensa Merkittävien filosofien elämät ja opit puhuu filosofien ideoista ja opeista, mutta kertoo myös pieniä tarinoita, anekdootteja, joissa filosofit reagoivat johonkin tilanteeseen.)  


https://www.facebook.com/Filosofiakahvila


keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

Alaston Lear

 

Filosofiakahvilan aihe 23.4./24.4/ Fuengirolassa ei ole enää tänä keväänä. 

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Kuningas Lear on William Shakespearen näytelmistä kyynisin sanan alkuperäisessä merkityksessä. Lear on Diogeneen seuraaja. Totuus on alaston ja sen on ruumiillistuttava alastomassa kehossa.

Kaikki tuntevat tarinan. Learilla on kolme tytärtä. Lear päättää luopua kruunusta ja jaksaa vallan tyttärien kesken. Väärinymmärryksen takia valtaa ei saa Cordelia, ainoa joka todellisuudessa on uskollinen isälleen. Väärinymmärrys johtuu siiitä, että Cordelia ei käytä retoriikkaa, korusanoja.

Lear vierailee ensin toisen, sitten toisen vallan saaneen tyttärenä luona, mutta huomaa tulevansa torjutuksi, kylmästi kohdelluksi. Kohta hän on on tuulisella nummella pienen seurueensa kanssa. Taivasalla, tuulessa, hylättynä, hän alkaa menettää järkeään, siltä näyttää.

Hänen seurassaan on narri, joka niin kuin monet Shakespearen ja aikalaisten narrit kertovat totuuden, jota ei kuunnella. Kuningas Learin narrin elämä oli tuskaa. Hän sanoi totuuden. Learin korvat kuuntelivat tuulta, eivät narrin sanoja. Narri poistuu näyttämöltä ilman mitään selityksiä tai perusteluja. Tämä on ollut monenlaisten oppineiden spekuloinnin aiheena vuosisatojen ajan.

Ehkä hän toivoi poistuvansa näyttämöltä ja ajatteli olevansa Learin sisällä, kun on poissa. Kun Lear on narri itse, tapahtuu jotain, syntyy uusi herkkyys. Ehkä hän sitten kuulee, ajatteli hullu.Tässä maailmassa totuus on koira, joka ruoskitaan ulos koirankoppiin.

Tuulet huojuttivat heitä nummella. He eivät olleet enää kuningas ja narri, vain kaksi koiraa tuulten armoilla. Niin kuin sanoin Kuningas Lear on William Shakespearen näytelmistä kyynisin sanan alkuperäisessä merkityksessä. Minnekään ei pääse ilman kauhistuttavaa harjoitusta.

Lear anoi apuun salamoita. Ei halunnut luopua sadasta miehestään, ei tahtonut jättää kaikkea, halusi olla vielä edes kuninkaan varjo.Hän oli enää vain ihminen eikä nähnyt sitä. Tyttäriltään hän vaati,etteivät tekisi häntä hulluksi. Liian myöhään. Learin järki huiskutteli omille teilleen.

Vielä kerran ja vielä enemmän hulluutta, tuulta, kylmää. Uuteen elämään mennään myrskyn läpi. Lear saapui kukilla seppelöitynä, ylisti lintujen lentoa ja sanoi olevansa kuningas, on siis viimeisen järjen hipun menettänyt. Narri oli nyt hänen sisällään. Narri oli ääni hänessä, kirkkain.

Lear huusi keihäitä, käski antamaan merkin, menemään maaliin.

Järkeä oli Learin hulluudessa, joka näki, että keinottelija hirtätyttää väärentäjän. Vanha mies kukkakruunu päässä arvonsa menettäneenä, arvoonsa kurottaen ja koko maailma tanssien hänen sisällään ja ulkona, nummella, tanssi heinä. Voiko mitään oikaista, parantaa?

Näytelmä on synkkä. Lear tajuaa asiat liian myöhään, kun hän kantaa Cordelian ruumista. Cordelian koruton puhe, narrin totuus, olivat ilman korvia. Retoriikka puree paremmin. Ihminen haluaa olla imarreltu.

Nämä teemat – koruton puhe, suora totuus, alastomuus, paluu luontoon – ovat kyynisen koulukunnan teemoja. En tiedä, että oppineet olisivat kiinnittäneet tähän huomiota. Se ei ole tärkeää. Tärkeämpää on kokemus, joka mahdollistuu draaman kautta. Meidät hylättiin ja me hylkäämme tämän maailman, vastaanotamme toisen sateessa ja tuulessa,alastomina, koirina.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila