Siteeraamisesta

 

Vila-Matas

Monesti huomaan, että ihmiset luulevat minun ajattelevan samalla tavalla kuin siteeraamani ajattelijat. Usein siteeraan kuitenkin vain näyttääkseni, että jonain aikana  edes joku ajatteli noin tai näin, käytti jotain tiettyä käsitettä. Siteeramani lähteet ovat minulle historiallisia, eivät muuta usein.

Joskus siteeraan ajattelijaa tai kirjailijaa analysoidakseni tekstikatkelmaa. Opetus, oma ajatukseni, on enemmän tavassani analysoida kuin itse tekstissä.

Aika usein siteeraan jotain tekstiä, koska se mahdollistaa mielenkiintoisen näkökulman. Se ei merkitse, että allekirjoittaisin ajatuksen. Esimerkiksi taannoin aiheena oli Oscar Wilden tekstikatkelma, joka mahdollisti monenlaisia mielenkiintoisia polkuja. En yritä sanoa, että tässä on viimeisin kantani itsetuntemukseen. Luen häiritäkseni itseäni, en vahvistaakseni näkemyksiäni. En siteeraa saadakseni aukoriteettien vahvistusta omille ajatuksilleni.

Joskus olen siteerannut Enrique Vila-Matasia (tänä keväänä aiheena oli hänen kirjansa antama aihe, shandy.) Hän on erityisen hauska siteeraaja, koska aina ei voi olla varma, onko kirjailija keksinyt tekstin tai jopa tekstin tekijän.

P.S. Oscar Wilde (1854-1900) kirjoitti: “If you want to be a grocer, or a general, or a politician, or a judge, you will invariably become it; that is your punishment. If you never know what you want to be, if you live what some might call the dynamic life but what I will call the artistic life, if each day you are unsure of who you are and what you know you will never become anything, and that is your reward.” (Jos haluat olla kauppias, kenraali, poliitikko tai tuomari, sinusta varmasti tulee sellainen ja se on rangaistuksesi. Jos et koskaan tiedä mikä haluat olla, jos elät mitä toiset saattaisivat sanoa dynaamiseksi elämäksi mutta mitä minä nimitän taiteelliseksi elämäksi, jos joka päivä olet epävarma siitä mitä olet ja mitä tiedät, et tule miksikään ja se on palkintosi.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Oscar Wilde, rangaistus ja olemassaolon estetiikka

 

Oscar Wilde

Filosofiakahvilan aihe 9.4./10.4/ Fuengirolassa ei ole enää tänä keväänä. 

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Oscar Wilde (1854-1900) kirjoitti:

 

            “If you want to be a grocer, or a general, or a politician, or a judge, you will invariably become it; that is your punishment. If you never know what you want to be, if you live what some might call the dynamic life but what I will call the artistic life, if each day you are unsure of who you are and what you know you will never become anything, and that is your reward.” (Jos haluat olla kauppias, kenraali, poliitikko tai tuomari, sinusta varmasti tulee sellainen ja se on rangaistuksesi. Jos et koskaan tiedä mikä haluat olla, jos elät mitä toiset saattaisivat sanoa dynaamiseksi elämäksi mutta mitä minä nimitän taiteelliseksi elämäksi, jos joka päivä olet epävarma siitä mitä olet ja mitä tiedät, et tule miksikään ja se on palkintosi.)

Katkelmassa on monta huomionarvoista asiaa.

1.Ikivanha ajattelu palkinnoista ja rangaistuksista kääntyy ylösalaisin. Se josta tulee jotain (kenraali, tuomari tms.) kärsii rangaistuksen. Se josta ei tule mitään, saa palkintonsa siinä, ettei hänestä tule mitään. Hyvä asia ei ole tulla joksikin; se on rangaistus. Tällainen ihminen on vanki. Hän ei voi olla muuta.

2. Vanha ajatus itsetuntemuksen arvosta kyseenalaistuu. Itsensä tunteva tekee oman vankilansa. Epävarma ja epätietoinen elää dynaamista elämää.

3. Wilde sanoo dynaamista ja elävää elämää taiteelliseksi. Taiteellista elämää ei siis ole taideteosten tekeminen ja opiumin polttaminen boheemipiireissä. Se on sitä, ettei tiedä mikä haluaa olla eikä tule joksikin; se on pysymistä liikkeessä.

Wilde ja hänen aikautensa yritti elvyttää jotakin, jota voisi sanoa olemassaolon estetiikaksi: taiteelliset ja esteettiset arvot haluttiin tuoda elämään, olemassaoloon luotiin tyyliä. Jotkut tahtoivat rakentaa elämisen taidetta. Sanon tätä yritykseksi elvyttää kahdesta syystä.

1.Kyse oli yrityksestä, koska monet muut tendenssit pääsivät voitolle yhteiskunnassa. Porvarillisuus voitti: ihmiset halusivat tulla kauppaiksi jne. Normalisointi voitti. Ihmisistä tuli kuuliaisia pikemminkin kuin esteettisten kriteerien seuraajia. Oscar Wilde päätyi vankilaan.

2.Kyse oli elvyttämisestä, sillä länsimaisessa historiassa oli ainakin antiikin maailmassa ja renessansin aikana suhtauduttu elämään mahdollisuutena taiteelliseen muokkaukseen. Wilden lähde oli varmasti hänen aikalaisensa Walter Paterin (1839-1896) tutkimukset renessanssista, jotka olivat vanhojen taiteellisten pyrkimysten ja elämäntaiteen aktualisoimista.

Minun kysymykseni ei ole, voimmeko tai pitäisikö meidän seurata Wildea tai 1800-luvun dandismia. Minua kiinnostaa, minkälaisen näkökulman voimme luoda omaan elämäämme ja aikaamme Wilden huomion valossa. Se voisi olla mielenkiintoinen näkökulma, koska me yhä haluamme tulla kauppiaksi ja kenraaleiksi. Me olemme yhä vanhan itsetuntemusopin vankeja…

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Rangaistus

 

Oscar Wilde sanoi:

“If you want to be a grocer, or a general, or a politician, or a judge, you will invariably become it; that is your punishment. If you never know what you want to be, if you live what some might call the dynamic life but what I will call the artistic life, if each day you are unsure of who you are and what you know you will never become anything, and that is your reward.”

Tässä katkelmassa on monta asiaa, joihin saatan jonain päivänä palata. Tällä kertaa totean vain, että Wilde tapansa mukaisesti rikkoo kliseisen käsityksen, jonka mukaan on hyvä tietää, mikä haluaa olla. Hän sanoo, että sinusta tulee lopulta mitä haluat olla ja se on sinun rangaistuksesi.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila