Kiitos syksyn 2017 filosofoiville kahvittelijoille

Kuva: Sam Sandqvist

Kiitos, ihmiset, filosofiakahvilan kävijät! Toivo elää. Jotkut ajattelevat vielä...

Kiitos myös filosofisiin pitoihin osallistuneille! Niille jotka eivät päässeet tiedoksi: Jos löydämme paikan, jonkun kodin esimerkiksi, voimme järjestää filosofisten pitojen ohjelman esimerkiksi viiden hengen ryhmälle. 

Filosofinen ohjelma oli seuraava:

Luento:

Platonin Pidot: kysymys näyttämöstä ja dialogista

Filosofiakahvilaistuntoja:

1.Filosofia kokemuksena

2.Onko arvokkuus arvokasta?

3.Isännän työkalut

Keskustelu osallistujille jaettavan tekstikatkelman pohjalta.

Lisäksi nautitaan hyvästä ruoasta!

Julkaisen piakkoin kevään ohjelman, se olkoon joululahjani!

Torre del Marissa tapaamme vielä 20.12. Aihe: Kukkulan takana voi olla mitä vaan.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Filosofiset pidot, viikonlopputapahtuma

Alustavaa tietoa filosofisista pidoista, viikonlopputapahtumasta.

Alustavasti ajankohdaksi suunnitellaan 25.-26.marraskuuta. Paikka on Finca El Cortijillo (Canillas de Albaida):

https://www.facebook.com/fincaelcortijillo/


Ohjelmassa luvassa muun muassa:

Luento:

Platonin Pidot: kysymys näyttämöstä ja dialogista

Filosofiakahvilaistuntoja:

1.Filosofia kokemuksena

2.Onko arvokkuus arvokasta?

3.Isännän työkalut

Keskustelu osallistujille jaettavan tekstikatkelman pohjalta.

sekä
hyvää ruokaa, tapaksia, viiniä

Viikonlopputapahtumasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä

pasifarm@yahoo.es

Filosofiakahvila alkaa Torre del Marissa 13.syyskuuta, Fuengirolassa 3.lokakuuta.
Filosofiakahvilan paikka Fuengirolassa tiistaina (klo 11.15) Los Bolichesin kaupungintalon kahvila, torstaina (klo 16.00) La Carihuela Chica "Rafaelin aukiolla", Torre del Marissa keskiviikkona (klo 11.00) Con Corazonmari El Copo -kadulla. 
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Ajattelen pitoja...

(Giovanni Pico della Mirandola)

Yksi haaveeni on siis järjestää filosofiset pidot - yhdistää syöminen ja paras mahdollinen filosofinen pohdiskelu. Siksi olen ajatellut puhua Platonin Pidoista. Kun olen ajatellut tuota klassikkotekstiä, olen törmännyt ikuiseen kysymykseen sokraattisten dialogien hämmentävyydestä. Monta kertaa keskustelijat kohtaavat vain umpikujan, oppivat vain etteivät tiedä mitään. Monta kertaa olen puolustanut tätä, selittänyt että hämmennys kuuluu filosofiaan. Mutta niin kuin espanjalainen munakaskin täytyy kääntää toisen kerran, niin pitää kysymyksiäkin ja varsinkin omia uskomuksia käännellä, katsella toisista kulmista.

On nimittäin niin, että kysymys merkityksestä on ajankohtainen. En tarkoita vain sanan merkitystä. Monta kertaa määrittelykysymys on vain tekninen. Tarkoitan merkitystä arvona. Jokin merkitsee minulle jotain ja se siis on arvokas johonkin. Kun ihmiset puolustavat itseään tai vaativat itselleen jotain, he käyttävät oikeuksien kieltä. Oikeudet ovat epäilemättä väline hallitsijoiden edessä, mutta kieli ja puhe saattavat samanaikaisesti vedota johonkin ja samalla hämärtää sen mihin viitataan. Yksi tällainen arvo, viittauksen kohde, on arvokkuus.

Välillä tuntuu, ettei sanalla ole mitään merkitystä. Se ei vaikuta siltä mitä sen pitäisi olla eli jotain, jota ei voi mitata minkään muun arvon tai kriteerin avulla. Kukaan ei tunnu osaavan sanoa mitä se merkitsee ja mikä on sen merkitys. Kun filosofit filosofoivat, eivät he aina ja itsetarkoituksellisesti halua hämmentää. Yksi esimerkki on Giovanni Pico della Mirandola (1463-1494), jonka teos Oratio Hominis Dignitate, Ihmisen arvokkuudesta, on yritys antaa sanalle täsmällinen merkitys kahdessa mielessä: se tekee sanasta käsitteen ja näyttää arvokkuuden merkityksen ihmisen olemassaolossa.

Siksi saattaa olla, että tästä tekstistä tulee yksi lähtökohta pitoihin... Saa nähdä. Reseptitkin ovat suunnittelematta...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Pidot

(Gigola Giambattista: Pidot)

En ole platonisti. Se on varmasti tullut selväksi. Enkä usko, että filosofia on ollut pelkästään Platonin kommentointia, alaviitteitä hänen teoksiinsa. Monet hänen kysymyksistään ovat silti seuranneet meitä ja me olemme seuranneet niitä. Ajallinen etäisyys ja varmasti oma vanheneminen, siis rauhoittuminen, antaa nautinnollisuudelle tilaa. Nyt voi lukea Platonia suuttumatta, tekemättä liikaa väkivaltaa näille teksteille. Siksi onnistun jo näkemään, että Platonin Pidoista löytyvät monet omista kysymyksistäni.

Pidoissa yhdistetään valmistautumisen, valmentautumisen, kysymisen ja dialogin teemat. Nämä ovat olleet minunkin aiheitani. Näihin kysymyksiin ovat liittyneet monet filosofiakahviloiden alustuksista, jotka ovat aina pyrkineet olemaan avauksia, kipinöitä, jotta voisimme käynnistää dialogin ja sitä kautta valmistautua, valmentautua. Mihin me valmistaudumme? Mihin valmentaudumme? Ehkä pitoihin.

Espanjalainen filosofi Marco Díaz Marsá kommentoi Pitojen sivuja. Hänen mukaansa kyse on kysymyksen valmistelemisesta, tien valmistelemisesta ja toisen kohtaamisen valmistelemisesta. Diáz Marsá kirjoittaa: ”... se ei ole mikä tahansa tie tai mikä tahansa käveleminen: tie kohti kysymystä – joka on myös tie kohti kaupunkia – tehdään puhuen ja kuunnellen.”