Filosofiakahvilan aihe Torre del Marissa 27.11. ja Fuengirolassa 28.11.
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.00. Casa de Juan de Antiguo (ent. Peña el Bujío), Av. Toré Toré 22
Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Carihuela Chica, Rafaelin aukio.
On tavallista puhua – aika kritiikittömästi ja
epäselvästi – kriittisessä etäisyydestä. Kukaan ei puhu silloin huoneen
akustiikan suunnittelussa käytettävää käsitettä, vaan ilmaisulla tarkoitetaan,
että ihmisen on hyvä ottaa etäisyyttä asioihin ja tilanteisiin, jotta voi
tarkastella niitä toisella tavalla. (Espanjassa on ilmaisu poner en perspectiva, englannissa put in perspective.) Miten tällainen etäisyys otetaan, miten se
luodaan?
François Jullien
sanoo, ettei mikään ole niin vaikeaa elämässä kuin ottaa etäisyyttä omaan
ajatteluunsa. Hän on kuitenkin keksinyt keinon ja voisi neuvoa meitä: ”Mene
Kiinaan.” Kiina on länsimaisesta kulttuurista irrallaan kehittynyt eikä kieli
ei ole sukua indoeurooppalaisille kielille. Tutkimusmatka Kiinaan (poikkeaminen
Kiinaan, Jullien sanoo) auttaa ajattelemaan sitä, mikä ajattelussamme on
ajattelematonta, sen kuulumatonta ja näkymätöntä perustaa.
Matkaan liittyy jotain
paradoksaalista. Jotta matka olisi mahdollinen, täytyy onnistua jo ennen sitä etääntyä
omasta (länsimaalaisesta, kreikkalaisesta) ajattelusta (esimerkiksi
ymmärtääkseen vähän syvällisemmin Sunzin Sodankäynnin taitoa). Molemmissa
tapauksissa (matka Kiinaan jotta näkisi oman ajattelun hiljaisia puolia ja
etäisyys omaan ajatteluun jotta ymmärtäisi kiinalaista tekstiä) etäisyys on astumista taaksepäin jotta näkisi.
Etäisyys voi silti olla muutakin kuin keino; se voi olla päämäärä.
Michel Foucault puhuu
kuuluisassa Seksuaalisuuden historian toisen osan (L'usage de plaisir) johdannossa oman ajattelunsa ja työnsä
tavoitteesta. Hän haluaa päästä irti itsestään. Hän käyttää ilmaisua se déprendre de soi-même puhuessaan etäisyyden luomisesta itseensä
(englanninkielisessä maailmassa on käytetty sanaa self-detachment). Espanjankielinen ilmaisu desprenderse auttaa (ehkä) ymmärtämään ideaa paremmin.
Olennaista on kuitenkin huomata, ettei tämä itsestä irtaantuminen ja itsestä
irrrottaminen ei ole keino nähdä eikä se ole metodi; se on telos, tila johon pyritään.
Miksi tämä tavoite? Miksi
kriittinen etäisyys olisi sinänsä tavoiteltava tila, ei vain keino nähdä
selvemmin? Joskus kritiikki on toimintaa, joka suuntautuu itseen, vaikkei se olisi itsekritiikkiä (esim. itsensä arvostelemista addiktiivisten aineiden käytöstä).
Se voi olla toimintaa, joka palauttaa itseen liikkuvuutta, jonka itse on
kadottanut kiinnittyessään johonkin. Itsestä irtaantuminen ja kriittinen
etäisyys voivat olla tavoiteltavia asioita, koska näin syntyy tilaa. Kritiikki
on toimintaa jähmettyneisyyttä, vakiintuneisuutta, lopullisuutta vastaan. On
täysin mahdollista, että puhuessamme keinoista ja päämääristä olemme liian
kreikkalaisia, liian länsimaalaisia. Ajattelemme ideaalina toimivien mallien ja
sovellutusten, päämäärien ja keinojen kautta, aivan toisin kuin kiinalaiset.
On silti huomionarvoista,
ettei kriittisestä etäisyydestä tarvitse puhua vain jonakin, jolla on
seurauksia, esimerkiksi näkökyvyn paraneminen. Jos katsomme kriittistä
etäisyyttä vaikutuksena, kriittisen toiminnan seurauksena, etäisyys näyttäytyy
tilana katsojan ja katseen kohteen välillä, mutta myös tilana katsojan sisällä.
Iloisen tieteen fragmentti numero 307 puhuu tästä. Ajattelija, kriitikko, ei astu taaksepäin vain nähdäkseen. Hän hyökkää ja kieltää, koska jokin näkymätön ja tuntematon, joka hänessä haluaa elää, tarvitsee tilaa ja ilmaa.
P.S.
Syksyn 2019 koekymys. Peruskoulun tavoite on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Yksi usein esitetty perustelu sille, että filosofiaa opetetaan koulussa, on tämä: Se kehittää itsenäistä ja kriittistä ajattelua. Kysymys: Pitäisikö filosofiaa opettaa peruskoulussa?
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Vastaus: ehdottomasti.
VastaaPoista