Bierce

Ambroce Bierce

Siteerasin tämän kevään ensimmäisen aiheen yhteydessä (Liehuvat liput) amerikkalaista kirjailijaa, Ambroce Bierceä (1842-1914). Hän oli mies joka katosi Meksikon vallankumouksen nostamaan pölyyn ja savuun.

Siteerasin hänen mestariteoksen The Devil´s Dictionary määritelmää ideologialle: ”Enimmäkseen ennakoluuloihin perustuvien uskomusten järjestelmä, josta syvästi loukkaantuneet ihmiset kuvittelevat saavansa lohtua ja turvaa.”

Pistettäköön tähän toinen määritelmä: 

LÄNSIMAAT, subst. Maapallon osa, joka sijaitsee Itämaista länteen (tai itään). Sitä asuttavat pääasiassa Tekopyhien vaikutusvaltainen alaheimo kristityt, joiden pääelinkeinot ovat murha ja petos, joita he mielellään kutsuvat "sodaksi" ja "kaupankäynniksi". Nämä ovat myöskin Itämaiden pääelinkeinoja.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Rajat

Luin uudestaan E.L.Doctorowin (1931-2015) romaanin Vesilaitos. Se herätti monia ajatuksia ja myös houkutuksen käyttää sitä esimerkkinä, mutta löysin sieltä myös lauseen, johon samastuin täysillä.

Lause on tämä:

"Käsitättehän... sanomalehtimiehen  metafysikaalla on tiukat rajat."

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Pakinan vaara

Horatius

Haaveilen siitä, että alustukseni olisivat pakinoita, kevyitä ja hauskoja. Unelmoin keväästä, jonka filosofiakahvilaohjelma rakentuisi pakinoista (vaikkei vitseistä).

Unelmointiin on kaksi syytä. Jotkut ovat (valittamatta) sanoneet, että muistiinpanoni ovat vaikeita. Toinen syy on vanha roomalainen runoilija Horatius, joka sanoi: "Totuuden voi sanoa nauraen." Kyse ei ole siitä, että uskoisin Horatiuksen sanaa. Olen vain utelias. Haluan nähdä, missä määrin se on mahdollista...

Tuskin unelmani toteutuu vielä ensi syksynä, ehkä tosiaan ensi keväänä.

Tietenkin pakinassa on omat vaaransa. Suurin vaara ei ole siinä, että yksinkertaistaisin liikaa tai menettäisin vakavuuden, kun yritän olla kevyt. Suurin vaara on varmaan siinä, että ihmiset hirtetään hauskuuden takia... 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Oman elämänsä sivuhenkilö

Ei niin kauan sitten puhuttiin siitä, miten ihminen voisi olla oman elämänsä sankari. Myöhemmin piti löytää oma sisäinen sankari.

Joku makaa sairaalassa, ja sairaanhoitaja pistää hänelle lääkettä suoneen. Hän ei ole sankari, edes päähenkilö, elämässään. Hän on oman elämänsä sivuhenkilö. Tulee hetki, jolloin hän epäilee, voiko olla sankari, päähenkilö tai edes sivuhenkilö, kun elämästä ei voi tehdä tarinaa. 

Ehkä hän voi tehdä elämästään runon... 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

My body, my choice, fuck you

 

Ukrainalaiset naiset tukevat Puolan naisia vuonna 2016 Kievissä, Puolan suurlähetystön edessä

Näin muutamia päiviä sitten amerikkalaisessa (naisten) mielenosoituksessa kyltin, jossa luki: "MY BODY/MY CHOICE/FUCK YOU." Ja siihen me sanomme: "Aamen."

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Luen Kafkaa

Filosofiakahvila on siis lomalla. Minun ei ole pakko lukea Hegeliä tai Descartesia. Luen mitä tahansa ja huvin vuoksi. Luen Franz Kafkan päiväkirjoja. Niiden lukeminen on tylsempää kuin Oikeusjutun tai hänen novelliensa lukeminen, mutta samalla mahdollistuu erityinen nautinto: en lue tarinaa, jokainen sivu on oma seikkailu ja ennalta-arvaamaton. Kafkan päiväkirjoja lukiessa en ajattele neurooseja, ahdistusta tai epätoivoa, vaan muodon, esimerkiksi romaanimuodon, vankilaa.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila 

Kiitos ja kippis

Filosofiakahvila menee kesätauolle. Kiitos kaikille kahvilaan osallistuneille. Tulen pistämään irrallisia heittoja blogiin samalla kun suunnittelen tulevan syksyn ohjelmaa. Aiheina tulee olemaan ainakin kyseenalaistaminen, etiikan mahdollisuus, Montaigne ja kannibaalit, järki ja Timon Ateenalainen...

Siteeraan edellisen muistiinpanon loppua: 

Kiitän kaikkia filosofiakahvilaan osallistuneita. Kiitän niin monista syistä, ettei niitä voi kaikkia ilmaista. En opeta mitään. Haluan herättää keskustelua. Keskustelu opettaa. Ainakin minua. Aika ajoin se muistuttaa minua siitä, että ehkä minun pitäisi olla hiljaa.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila