Näkökulmien filosofia

Ortega y Gasset 

AJANKOHTAISTA ASIAA - KAHVILA FUENGIROLASSA torstaina 16.1. Ravintola La Alegría, Av. de los Boliches 42. Klo 14.00.

Filosofiakahvilan aihe Torre del Marissa 15.1. ja Fuengirolassa 16.1. 

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.00. Peña el Bujío, Av. Toré Toré 22 

Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Carihuela Chica, Rafaelin aukio.

Näkökulma on toisinaan hiukan epämääräinen sana. Silti haluaisin, että näiden muistiinpanojen, alustusten, keskustelunavausten johtotähti olisi näkökulmien filosofia. Tarkoitus on katsoa ja nähdä. Jos katsoo eri näkökulmasta, näkee toisaalle ja eri tavalla.

Perspektivismi merkitsee käsitystä, että maailmaa ei havaita sellaisenaan, vaan se tulkitaan aina jostain näkökulmasta. Tätä Friedrich Nietzschen näkemystä ovat kehitelleet monet, muun muassa José Ortega y Gasset. Perspektivismi on tietoteoreettinen idea tai lähtökohta, mutta siinä on mukana eksistentiaalinen tai ontologinen puoli. Ihminen on aina jossain paikassa, tilanteessa. Ei vain tietäminen ole perspektiivistä, vaan myös olemassaolo. Voi sanoa, että perspektivismi on (esimerkiksi Ortega y Gassetilla) filosofinen metodi. Tilannetta, olosuhteita, maailmaa katsotaan eri näkökulmasta, ehkä jopa monesta näkökulmasta.

Kun kyykistyn, voin katsoa eri näkökulmasta. Kun siirryn vasemmalle, näen katseen kohteen toisella tavalla, ehkä jopa kokonaan, jos näen näkökentän esteenä olevan muurin ohitse. On kuitenkin huomattava – niin kuin Ortega y Gasset teki – ettei kyse ole vain fyysisestä paikasta. Katsojaan, kyykistyneeseen tai ei, vaikuttavat muutkin kuin fyysiset koordinaatit. Siksi näkökulmien filosofiaa harjoittavan on katsottava myös selkänsä taakse ja omaan itseensä. Hänellä on esimerkiksi perintönä saatu varmuus miesten paremmuudesta tai vaimo on hylännyt hänet, jättänyt huoltoasemalle. Tämä vaikuttaa siihen, mihin katsoja suuntaa katseensa ja mitä hän onnistuu näkemään.

Oma itse ja se mitä itselle tapahtuu voi muodostua näköesteeksi. On siis osattava hallita omaa subjektiivisuuttaan. Tämä ei silti merkitse, että oma itse on vain este. Itselle tapahtuvista asioista, omista tiloista, voi tehdä näkökulman niin kuin Nietzsche teki sairaudesta näkökulman terveyteen ja terveydestä sairauteen. Havainnoitsijan Stimmung, virittyneisyys, voi avata horisonttia. Ei ole selvää, että rakkaus on sokea. Rakastunut voi nähdä enemmän.

Filosofinen metodi on monesti katseen tarkentamista. Näkökulman vaihtaminen on siis metodi. Sen käyttäjä haluaa nähdä enemmän ja selvemmin. Hän voi tehdä myös omasta tilanteestaan tai vallitsevista olosuhteista näkökulman. Näkökulmien filosofia merkitsee silti muutakin kuin yritystä päästä selvempään kuvaan; se on yritystä suhteuttaa, asettaa mittasuhteisiin. Lopullinen ei näytä enää niin lopulliselta. Kohtaloa ei palvota enää kohtalona. Vanhat käsitykset tärkeysjärjestyksestä haihtuvat tai ainakin kyseenalaistuvat.

Kun vaihdamme näkökulmaa, kysymys ei ole enää sama. Voi olla, että joskus joku on lakannut kysymästä, kun näkökulma on vaihtunut, mutta yleensä kysymyksiä on lisää. Kysymys muuttuu, koska termit muuttuvat, mutta termit jo implikoivat hyvin erilaisia näkökulmia.

Ihminen ohjaa itseään ja rakentaa elämäänsä. Hän ehkä esittää tähän liittyen kysymyksen siitä, mitä sääntöjä hänen pitää noudattaa. Näkökulma on hyvin erilainen, jos hän ei ajattele itseään säännönseuraajana, vaan käsityöläisenä. Toisen näkökulma voi keskittyä normeihin ja toisen esteettisiin kriteereihin.

Joku ehkä kysyy omasta ehdottomasta ja ankarasta näkökulmasta käsin: ”Eikö yksi näkökulma ole parempi kuin toinen?” Halu katsoa toisesta näkökulmasta voi pitää sisällään unelman parhaasta mahdollisesta näkökulmasta. Se voi olla myös strategia ehdottomia ideoita vastaan, yritys elää ilman uskoa yhteen näkökulmaan. Ajattelusta tulee silloin poieettista; se valmistelee liikettä, ehkä hyppyä…

p.s. Huomatkaa kirjain i sanassa poieettinen.

Luvassa myös puistofilosofiaa - sekä Vélez-Málagassa että Fuengirolassa. Aihe tulee olemaan Ruumis, sielu ja kone. Ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila