Ortega y Gasset
AJANKOHTAISTA ASIAA - KAHVILA FUENGIROLASSA torstaina 16.1. Ravintola La Alegría, Av. de los Boliches 42. Klo 14.00.
Filosofiakahvilan aihe Torre del Marissa 15.1. ja Fuengirolassa 16.1.
Filosofiakahvilan aihe Torre del Marissa 15.1. ja Fuengirolassa 16.1.
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.00. Peña el Bujío, Av. Toré Toré 22
Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Carihuela Chica, Rafaelin aukio.
Perspektivismi merkitsee käsitystä, että maailmaa ei
havaita sellaisenaan, vaan se tulkitaan aina jostain näkökulmasta. Tätä
Friedrich Nietzschen näkemystä ovat kehitelleet monet, muun muassa José Ortega
y Gasset. Perspektivismi on tietoteoreettinen idea tai lähtökohta, mutta siinä
on mukana eksistentiaalinen tai ontologinen puoli. Ihminen on aina jossain
paikassa, tilanteessa. Ei vain tietäminen ole perspektiivistä, vaan myös
olemassaolo. Voi sanoa, että perspektivismi on (esimerkiksi Ortega y
Gassetilla) filosofinen metodi. Tilannetta, olosuhteita, maailmaa katsotaan eri
näkökulmasta, ehkä jopa monesta näkökulmasta.
Kun kyykistyn, voin katsoa eri näkökulmasta. Kun siirryn
vasemmalle, näen katseen kohteen toisella tavalla, ehkä jopa kokonaan, jos näen
näkökentän esteenä olevan muurin ohitse. On kuitenkin huomattava – niin kuin
Ortega y Gasset teki – ettei kyse ole vain fyysisestä paikasta. Katsojaan,
kyykistyneeseen tai ei, vaikuttavat muutkin kuin fyysiset koordinaatit. Siksi
näkökulmien filosofiaa harjoittavan on katsottava myös selkänsä taakse ja omaan
itseensä. Hänellä on esimerkiksi perintönä saatu varmuus miesten paremmuudesta
tai vaimo on hylännyt hänet, jättänyt huoltoasemalle. Tämä vaikuttaa siihen,
mihin katsoja suuntaa katseensa ja mitä hän onnistuu näkemään.
Oma itse ja se mitä itselle tapahtuu voi muodostua
näköesteeksi. On siis osattava hallita omaa subjektiivisuuttaan. Tämä ei silti
merkitse, että oma itse on vain este. Itselle tapahtuvista asioista, omista
tiloista, voi tehdä näkökulman niin kuin Nietzsche teki sairaudesta näkökulman
terveyteen ja terveydestä sairauteen. Havainnoitsijan Stimmung, virittyneisyys, voi avata horisonttia. Ei ole selvää,
että rakkaus on sokea. Rakastunut voi nähdä enemmän.
Filosofinen metodi on monesti katseen tarkentamista. Näkökulman
vaihtaminen on siis metodi. Sen käyttäjä haluaa nähdä enemmän ja selvemmin. Hän
voi tehdä myös omasta tilanteestaan tai vallitsevista olosuhteista näkökulman.
Näkökulmien filosofia merkitsee silti muutakin kuin yritystä päästä selvempään
kuvaan; se on yritystä suhteuttaa, asettaa mittasuhteisiin. Lopullinen ei näytä
enää niin lopulliselta. Kohtaloa ei palvota enää kohtalona. Vanhat käsitykset tärkeysjärjestyksestä
haihtuvat tai ainakin kyseenalaistuvat.
Kun vaihdamme näkökulmaa, kysymys ei ole enää sama. Voi
olla, että joskus joku on lakannut kysymästä, kun näkökulma on vaihtunut, mutta
yleensä kysymyksiä on lisää. Kysymys muuttuu, koska termit muuttuvat, mutta
termit jo implikoivat hyvin erilaisia näkökulmia.
Ihminen ohjaa itseään ja rakentaa elämäänsä. Hän ehkä esittää
tähän liittyen kysymyksen siitä, mitä sääntöjä hänen pitää noudattaa. Näkökulma
on hyvin erilainen, jos hän ei ajattele itseään säännönseuraajana, vaan
käsityöläisenä. Toisen näkökulma voi keskittyä normeihin ja toisen esteettisiin
kriteereihin.
Joku ehkä kysyy omasta ehdottomasta ja ankarasta
näkökulmasta käsin: ”Eikö yksi näkökulma ole parempi kuin toinen?” Halu katsoa
toisesta näkökulmasta voi pitää sisällään unelman parhaasta mahdollisesta
näkökulmasta. Se voi olla myös strategia ehdottomia ideoita vastaan, yritys
elää ilman uskoa yhteen näkökulmaan. Ajattelusta tulee silloin poieettista; se valmistelee liikettä, ehkä
hyppyä…
p.s. Huomatkaa kirjain i sanassa poieettinen.
p.s. Huomatkaa kirjain i sanassa poieettinen.
Luvassa myös puistofilosofiaa - sekä Vélez-Málagassa että Fuengirolassa. Aihe tulee olemaan Ruumis, sielu ja kone. Ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti