Japanilainen esimerkki

Shiori Ito

AJANKOHTAISTA ASIAA - KAHVILA FUENGIROLASSA torstaina 5.3. Ravintola La Alegría, Av. de los Boliches 42. Klo 14.00.

Filosofiakahvilan aihe Torre del Marissa 4.3. ja Fuengirolassa 5.3. 

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.00. Casa de Juan de Antiguo (ent. Peña el Bujío), Av. Toré Toré 22.

Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Carihuela Chica, Rafaelin aukio.

Poliisiaseman ylimmässä kerroksessa on huone. Nuori nainen, Shiori Ito, joutuu laskeutumaan makuulle lattialla olevan patjan päälle. Huonessa on neljä miestä. He tuovat jostain ihmisen kokoisen nuken. Poliisit liikuttelevat nukkea naisen päällä ja ottavat valokuvia. Ito kutsuttiin tähän toimenpiteeseen havainnollistamaan mitä hänelle tapahtui vuonna 2015 tehdyssä raiskauksessa.

Ito tuli huonovointiseksi havainnollistamisnäytöksessä. Me ulkopuoliset, jotka emme joudu elämään uudestaan väkivallan uhriksi joutumista, tunnemme häiritsevällä tavalla tilanteen tuttuuden ja vierauden. Käytäntö on vieras länsimaisilla poliisiasemilla. Tiedämme silti, että vastaavanlaisen rikoksen uhriksi joutunut joutuu selittämään monta kertaa tapahtuneen, vastaamaan lukemattomiin kysymyksiin, joissa heidän oma puheensa on epäilyksen alainen.

Havainnollistamisnäytöksessä on sadistisen pornografian piirteitä. Nainen lattialla neljä miestä ympärillään. He liikuttelevat nukkea uhrin päällä ja ottavat valokuvia. Kyse ei silti ole markiisi de Saden kirjoittamasta kuvauksesta, vaan poliisitutkinnasta.

Ito toi tapauksen julkisuuteen, joka oli ennen kuulumatonta Japanissa. Muutamassa vuodessa ehti tapahtua paljon: kriisikeskuksia perustettiin lisää, vankeusrangaistusta raiskauksesta kovennettiin (nyt siitä saa enemmän kuin varkaudesta) jne. Tämän käytännön muuttamisesta ei (tietääkseni) ole puhuttu, vaikka uhrit kyseenalaistavat sen.

Eteemme tuodaan vieras käytäntö vieraasta kulttuurista tai menneisyydestä. Mitä me näemme? Näemmekö vain vierauden, outouden, kammottavuuden? Voisimmeko nähdä sen kautta jotain? Meidän on helppo huokaista ja sanoa: ”Meillä ei ole tuollaista.” Jos vieras käytäntö vain vahvistaa omaa tapaamme ajatella, tukee meidän uskoa paremmuuteemme, emme onnistu tekemään siitä näkökulmaa.

Käytännön outous voisi opettaa meille ensimmäiseksi sen, ettei ole vain yhtä tapaa suorittaa poliisitutkintaa; ei ole siis välttämätöntä, että Japanissa jatketaan samalla tavalla. Jotta havainnollistamisnäytöksestä voi luopua, joutuvat japanilaiset ehkä tutkimaan, miten se on kehittynyt. Sillä voi olla paljon tekemistä lainsäädännön kanssa. Jotta joku tulisi tuomituksi raiskauksesta, uhrin tulee osoittaa, miten hän on tehnyt vastarintaa. Jo tämä hypoteesi tuo esiin sen, että käytännöt eivät ole erillisiä, vaan kiinnittyvät toisiin muotoihin, vallankäytön instansseihin jne.

Jos ja kun kyseenalaistamme tällaisen käytännön, voimme esittää monenlaisia kysymyksiä. Tässä on kyse tutkinnasta, tiedonhankinnasta. En ollut pahantahtoinen tuodessani esiin pornografia-analogian. On hyvä kysyä, millaisesta katseesta tällaisessa tutkinnassa on kyse. On täysin mahdollista, että tähän toistuvaan näytökseen osallistuvilla miehillä – osalla heistä – on vakaa usko tutkinnallisiin perusteisiin. Onko hyväntahtoistenkaan osallistujien katse puhdas ja viaton? Vaikka heillä olisi epäilyksiä, he eivät näe, että heidän katseensa on vallankäyttöä. Katse viestittää uhrille: ”Sinun ei olisi pitänyt tulla tänne.”

Japanilainen esimerkki kertoo meille myös, että yleinen käytäntö voi olla poissa silmistä. Näytös ei ole yksityinen, mutta se toteutetaan piilossa. Käytäntö voi jatkua, jos sitä ei ajatella eikä kyseenalaisteta. On myös huomattava, ettei tällainen toiminta ole ajattelemattomuutta. Sillä on selvä oikeutus ja tarkoitus. Kaikki käytännön sivuvaikutukset, joita ei alunperin ajateltu ta toivottu, voivat olla haluttuja. Alkuperäinen ajatus ja tarkoitus toimivat täydellisenä naamiona. Tutkinnan tuloksena ei saada vain selville oikeudessa mahdollisesti hyödyllisiä yksityiskohtia. Sen tuloksena voivat miehet jatkaa samaan tapaan... 

PUISTOFILOSOFIAA:
http://koetinkivet.blogspot.com/2020/02/puistofilosofiaa-velez-malagassa-ja.html

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila