Ramón Llull
Ajankohtaista asiaa -kahvilaa SIIRTYY. Se on seuraavan kerran 5. maaliskuuta.
Filosofiakahvilan aihe Torre del Marissa 26.2. ja Fuengirolassa 27.2.
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.00. Casa de Juan de Antiguo (ent. Peña el Bujío), Av. Toré Toré 22.
Filosofiakahvilan aihe Torre del Marissa 26.2. ja Fuengirolassa 27.2.
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.00. Casa de Juan de Antiguo (ent. Peña el Bujío), Av. Toré Toré 22.
Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Carihuela Chica, Rafaelin aukio.
Kysymys dialogista erityisen mielenkiintoinen tänään, tässä maailmassa. Sitä pyydetään joka paikassa. Sitä halutaan. Sen puute on poliittinen ongelma, olennainen osa tilanteiden lukkiutuneisuutta.
Dialogi on – ja on ollut Sokrateesta lähtien – metodi
filosofiassa. Se ei ole ollut pelkästään metodi, jonka avulla yritetään päästä
totuuteen tai uuteen ideaan, vaan se on ollut olennainen osa kasvatusta ja
itsensä kehittämistä. Kreikkalaisille jopa meditaatio oli dialogia itsensä
kanssa niin kuin Pierre Hadot toteaa. Dialogilla on ollut suuri eettinen
merkitys monen ajattelussa. Esimerkiksi mainittakoon Ramón Llull, Martin Buber,
Mihail Bahtin ja Emmanuel Lévinas.
Keskustelu ei ole dialoginen sanan aidossa tai parhaassa
merkityksessä, jos osallistujat kohtelevat toista vihollisena. Mitään uutta ei
voi tulla esiin eikä mitään uutta luoda, jos dialogi ymmärretään pelkästään mielipiteiden
vastakkainasetteluksi. Vastakkainasettelussa ja yhteentörmäyksessä yritetään
selvittää, kumpi osapuoli on oikeassa ja kumpi väärässä. Dialogi on – tai se
voi olla yhteistä etsintää. Se on kohtaamista, ei sotaa.
On mahdollista ja oikeutettua väittää, että tällainen
kuva dialogista on idealisoiva. Keskustelu voi muuttua pahaksi riidaksi. Voi
olla, ettei siinä luoda mitään uutta. Keskustelu voi tyrehtyä tai se voi
lukkiutua. Olennaista on huomata, että siinä rakennetaan olosuhteita uuden
luomiselle, koska osallistujat tunnustuvat toisten osallistujien
täysiarvoisuuden. Toista pidetään täysiarvoisena subjektina ja tietoisuutena,
täysivaltaisena olentona jonka itsenäisyyttä kunnioitetaan. Hänen odotetaan
kuuntelevan ja vastaavan.
Dialogissa oma sana on vastausta toisen sanoihin ja se
suunnistetaan toiselle vastausta varten. Tähän liittyy dialogin erityinen
moraali. Toisin kuin yksinpuhelija yleisön edessä, dialogiin osallistuja ei
jokaisessa sanassaan rakenna itselleen moraalista ja tiedollista
auktoriteettia. Toisella on oikeus esittää kysymyksiä ja vasta-argumentteja.
Parhaassa tapauksessa dialogiin osallistujien kohtaaminen
synnyttää uuden totuuden – sellaisen, jota osallistujilla ei aikaisemmin ollut.
Tämä uusi totuus tai näkökulma ei ole
valmiina olemassa. Se tapahtuu dialogissa. Yksinpuhelija kohtaa toisen ihmisen.
Hän jatkaa samaa yksinpuhelua, mutta huomaa, ettei puhe ole enää samaa.
Äänensävy ja vastauksen odottaminen muuttavat sisältöä. Hän voi jo ennen
vastausta nähdä asian eri tavalla kuin aikaisemmin.
Dialogi avaa ihmisen ja maailman. Maailma ei ole enää
niin sulkeutunut ja hermeettinen; se toivottaa tervetulleeksi ihmisiä ja
ajatuksia. Dialogiin ryhtyvä tulee kuorestaan, kotelostaan. Hän ei voi olla
niin kuin Tšehovin kuvaama
koteloitunut ihminen, joka eristää itsensä jopa vaatteiden avulla. ”Todellisuus
kiihotti ja pelotti häntä, herättäen alituista levottomuutta, ja puolustaakseen
arkuuttaan ja inhoaan nykyisyyttä kohtaan hän ylisti menneisyyttä ja sellaista,
mitä ei milloinkaan ollutkaan.” Mies joka toivoo koko ajan, ettei vain mitään
tapahtuisi. Dialogi voisi tehdä aivoista notkeammat.
Dialogi edellyttää kuuntelemista. Kuunteleminen
edellyttää kärsivällisyyttä ja valmiutta asettaa omat näkemykset
kyseenalaisiksi. Tästäkin syystä dialogi ymmärrettynä luovaa potentiaalia
sisältäväksi kohtaamiseksi on opetus poliitikoille. Kun ratkaisua ongelmaan tai
konfliktiin ei ole olemassa, se pitää rakentaa. Se rakennetaan yhteistyössä,
dialogin kautta. Kun poliitikot vaativat dialogia ja sanovat sen olevan
ratkaisu, he eivät tiedä mistä he puhuvat ja mitä vaativat itseltään.
AJANKOHTAISTA ESPANJASSA. Luentosarjan 2. osa 24. helmikuuta klo 16.30-17.45 Suomelan salissa. Camino Cantera 49, Los Pacos, Fuengirola. Luennoitsija: Pasi Färm
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
AJANKOHTAISTA ESPANJASSA. Luentosarjan 2. osa 24. helmikuuta klo 16.30-17.45 Suomelan salissa. Camino Cantera 49, Los Pacos, Fuengirola. Luennoitsija: Pasi Färm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti