Propagandan synty

 

Kardinaali Richelieau

Filosofiakahvila11.2./12.2./13.2.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa).

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.30. (Huom! Aika muuttuu) Restaurante COLONIA, Paseo Maritimo Poniente, vanhasta paikasta Nerjaan päin, majakan ja Massai Maran välissä, rannan puolella (entinen parkki toimii).   

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Propaganda on levitettävää asiaa. Yleensä yritetään vaikuttaa ihmisten käsityksiin, mielipiteisiin. Heidä yritetään saada vihaamaan, rakastamaan tai pelkäämään. Propagandan historia on arvojohtamisen historia.

Olen siteerannut aikaisemminkin Francis Baconin tekstiä Of Sedition and Troubles vuodelta 1619. Siinä hallitsijoiden pelon ja huolen aiheeksi nostetaan se, onko ihmisillä ruokaa ja millaisia mielipiteitä heillä on. Molemmat voivat aiheuttaa kapinointia. Myös muut ajattelijat kiinnittivät huomiota samaan asiaan, vaikka muotoilivat huolensa eri tavoilla. Hallitsijoiden kiinnostuksen aiheeksi tuli kysymys, miten voi vaikuttaa mielipiteisiin ja millaista järkeä pitäisi luoda taloudenhoitoon, jotta ravintoa olisi riittävästi.

1600-luvulla, 30-vuotisen sodan aikana, samaan aikaan kun Eurooppa täyttyi ruumiista ja ekonomisteista, keksittiin käyttää informaatiota ja desinformaatiota sodassa, ts. keksittiin käyttää propagandaa. 

Yksi luoja, propagandan isä, oli Armand de Richelieau, kardinaali Richelieau, ranskalainen valtiomies, joka monien arvioiden mukaan teki Ranskasta 1600-luvun mahtavimman valtakunnan. Hän pisti koko joukon vaikuttamaan mielipiteisiin. Näitä mielipiteiden muokkaajia, niihin vaikuttajia, sanottiin publisisteiksi. He kirjoittvat ja levittivät pamfletteja ja lentolehtisiä. Journalismin pimeää esihistoriaa, voitaisiin sanoa.

Propagandan historiaa voidaan tarkastella välineiden näkökulmasta. Tietenkin lukutaidon yleistyminen, painetut sanomalehdet, radio ja myöhemmin televisio sekä internet ovat tärkeitä muutoksia. Propagandan syntyä ja kehitystä voitaisiin tutkia myös toisesta, vähemmän materiaalisesta kulmasta. Ihmisten manipuloinnilla on kuitenkin – kaikesta huolimatta – suhde ajatteluun ja rationaalisuuteen.

Modernin propagandan isänä voidaan pitää herraa nimeltä Edward Louis Bernays (1891-1995) (Sigmund Freudin siskon Annan poika, syntyjään itävaltalainen, amerikkalaistunut). Hän kirjoitti useita vaikutussvaltaisia teoksia, joissa propagandan tekeminen rationalisoituu, psykologisoituu. Ensimmäinen näistä teoksista oli Crystalizing Public Opinion (1923). Erityisen maineikas on Propaganda (1928).

Yksi tekijän inspiraation lähteistä oli ranskalainen lääkäri, joka oli kiinnostunut myös psykologiasta, sosiologiasta ja antropologiasta: Gustave Le Bon. Hänen teoksena Psychologie des Foules (Joukkopsykologia, 1895) innoitti myös natsi-Saksan kehittäjiä. Adolf Hitler siteeraa tohtoria.

Bernays piti massoja irrationaalisina ja laumavaiston ohjaamina. Tästä lähtökohdasta hän lähtee kehittelemään menetelmiä (psykologisia) heidän arvojensa,  mielipiteidensä ja käyttäytymisen ohjaamiseen, niiden manipulointiin. Minua ei kiinnosta näiden menetelmien tehokkuus, vaan se tosiasia, että psykologia tuli olennaiseksi osaksi niitä. Kiinnostavaa on myös kehittelytyön taustalla oleva maailmankatsomus. Ihmiset ovat massaa, manipuloitavaa massaa. Toiset ovat heidän yläpuolellaan ja heidän kuuluukin ohjata heitä.

Filosofia ei ole koskaan herännyt propagandan olemassaoloon, vaikka sen olisi pitänyt. Filosofia syntyi toisiin vaikuttavan puheen, retoriikan ja sofismin jarruttajana, kritiikkinä.

En ole ehkä kovin kunnianhimoinen enkä ole filosofi, mutta yritän olla olematta publisisti...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila