Jan Brueghels: Paratiisi
Filosofiakahvila 11.3./12.3./13.3.
Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa).
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.30. Heladeria NEPTUNO, Paseo Maritimo Poniente S/N. Huom! Uusi paikka!
Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).
Linkki zoom-tapaamisiin:
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
Alussa heille sanottiin, että he saavat syödä kaikista paratiisin
puista paitsi yhdestä, hyvän ja pahan tiedon puusta. En tiedä, kuinka paljon
kyseessä oli kielto ja missä määrin ilmoitusluonteinen asia. Ihmiselle
sanottiin, että jos hän syö tästä puusta, hänen pitää sen jälkeen kuolemalla
kuolevan.
Käärme puhuu Eevalle todeten, ettei hedelmän syöminen
johda kuolemaan, vaan siihen, että ihmisestä tulee Jumalan kaltainen; hän tulee
avaamaan silmänsä, tuntee hyvän ja pahan. Käärme on oikeassa. Eeva syö
hedelmää. Hän ei kuole. Hänen silmänsä avautuvat. Ihminen näkee olevansa
alaston. Tieto hyvästä ja pahasta merkitsee sitä, että häpeää alastomuuttaan.
Kaikki taivaalliset ja maalliset vallat ovat myöhemmin
korostaneet ihmisen erikoisuutta ja erinomaisuutta kehuen erityisesti sitä,
että hän erottaa hyvän ja pahan toisistaan. Siitä ihmistä kuitenkin
Genesiksessä rangaistaan. Hänet karkotetaan paratiisista, tästä eteenpäin hän
joutuu tekemään töitä elääkseen.
Kun kansa puhuu kielletystä hedelmästä, puheeseen
sisältyy ironiaa ellei peräti sarkasmia. Siihen sisältyy ajatus, että hedelmän
tekeminen kielletyksi tekee siitä samalla vastustattoman, viettelevän. On kuin
ihmiselle olisi sanottu: ”Syö se.” Teologit saattavat kuitenkin olla eri
mieltä. Jossain vaiheessa he keksivät perisynnin käsitteen. Perisynnillä on
tarkoitettu tätä alkuperäistä tottelemattomuutta.
Vuosisatojen ajan meille on tosiaan opetettu, että
pahinta on tottelemattomuus. Niin paljon on opetettu, että herää epäilys. Ehkä
hedelmä onkin hyvänmakuinen. Ehkä tottelemattomuus on tärkeintä, mitä voimme
oppia.
Baruch Spinozan mukaan hedelmää ei koskaan kielletty.
Ihmiselle vain sanottiin, ettei se sovi hänelle. Hyvän ja pahan tiedon puun
hedelmä on myrkkyä ihmiselle. En ole varma, mihin Spinoza tähtäsi. Ajatus on
kuitenkin mielenkiintoinen. Tästä voisi löytää jopa empiirisiä todisteita...
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti