Filosofiakahvila 11.11./12.11./13.11.
Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa).
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 11.30. Sabana Beach, Paseo Maritimo Poniente S/N. Entinen Massai Mara.
Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).
Linkki zoom-tapaamisiin:
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
Friedrich Nietzsche (1844-1900)
olisi laajemman ja syvemmän tarkastelun arvoinen, jos yritämme tutkia
itsetuntemuksen anatomiaa ja historiaa. Nietzsche ei vain epäillyt tietämisen
mahdollisuutta; hän epäili omaa itseä, joka pitäisi tuntea. Hänelle
se ei ollut ykseys; hänelle ei ollut vain yhtä sielua, vaan moninaisuus,
affektien ja viettien populaatio.
Tiedämme myös, että hän –
oppinut filologi – otti Pindaron runon katkelman ohjenuoraksi käyttäen siitä
vain osan, selittämättä mitään. Ohjenuora, motto oli: “Tule omaksi itseksesi.”
Tämä paradoksaaliseltakin vaikuttava iskulause oli varmasti yhä hänen
työkalupakissaan myös aktiivisen elämän loppupuolella, kun hän ei ehkä
suhtautunut pelkästään skeptisesti itsetuntemuksen mahdollisuuteen.
Joidenkin kommentaattorien
mukaan hän ajatteli, että tullakseen itseksi ja tunteakseen itsensä hän
harjoitti eräänlaista fyysistä pedagogiaa, kouli ruumistaan. Vaikka hän epäili
itsetuntemuksen mahdollisuutta puhtaasti kognitiivisena prosessina, hän uskoi,
että harjoituksen ja ruumiillisuuden kautta pääsi jonkinlaiseen tietoon.
Ryhtymättä tähän vaativaan ja
syvempään tarkasteluun otan yhden fragmentin aiheeksi. Nietzsche ihmettelee kulttuuriemme
ihmeellisen neuvon (Tunne itsesi) merkitystä Hyvän ja pahan tuolla puolen
aforismissa 80. Nietzsche kysyy, mitä neuvon antanut jumala (Apollo) tarkoitti.
Filosofi esittää mielenkiintoisen hypoteesin. Hän epäilee, että ihmistä
kehotetaan olemasta kiinnostunut itsestään; häntä kehotetaan tekemään itsestään
objektiivinen. Äkkiseltään idea on outo.
Ohje tuntuu sanovan jotain päinvastaista. Vähänkin Nietzscheä tuntevat
tietävät myös, että hän suhtautui aika epäileväisesti objektiivisuuteen.
Jos ajattelemme, mitä
tarkoitusta varten meidän täytyy tuntea itsemme ja ajattelemme, että tavalla
tai toisella meidän täytyy voittaa jotain itsessämme, hypoteesissa saattaa olla
järkeä. Joku pelkää kissoja. Hän tuntee pelkonsa ja kontrolloi sitä, katsoo
kissoja objektiivisemmin, kiinnostuu ehkä niistä enemmän kuin itsestään.
Jos ajattelemme antiikin
maailmaa, jossa itsensä tunteminen liittyi itsestä huolehtimiseen, Nietzschen
hypoteesi vaikuttaa jälleen osumattomalta. Kai itsestään huolehtiva on
kiinnostunut itsestään. Itse ei kuitenkaan ollut persoonallinen itse eikä itsestään
huolehtiva unohtanut ystäviään, perhettään, kaupunkia; hän ei ollut
kiinnostunut vain omasta navastaan.
Nietzschen käyttämä sana
“objektiivinen” on yllättävä, mutta myös mielenkiintoinen. Sanalla viitataan
tietynlaiseen käsitykseen tai tietoon maailmasta; se on riiippumaton kokijasta,
hänen asenteestaan ja se on yleispätevä. Nietzsche kuitenkin sanoo, että ehkä
ohje kehottaa olemaan kiinnostumatta itsestään. Vaikuttaa siltä, että Nietzsche
ei ajattele vain tieto-opillisia asioita. Ehkä hän ajattelee jopa eettisiä
asioita.
Nietzschen kysymys herättää
minussa kysymyksen tai kutkuttelee mielikuvitusta. Millainen olisi ihminen,
joka tuntee itsensä ja tulee sen ansiosta objektiiviseksi? Olisiko hän kuin
Gustave Flaubert, joka pyrki tyylissään objektiivisuuteen ja
persoonattomuuteen? Flaubertin kirjallisessa objektiivisuudessa oli jotain
erilaista kuin ns. tieteellisessä objektiivisuudessa. Siinä on jopa jotain
moraalista: “minä” katoaa. Kirjailija
ylitti itsensä, voitti itsensä; hän kuvasi kylmästi tai ainakin viileästi, kun
tunteellinen, haihatteleva romantikko Madame Bovary kuolee, vaikka Flaubert
tunnusti: “Madame Bovart, cést moi.”
Flaubertin objektiivisuudessa oli kätkeytymistä, naamioitumista. Olisiko
Flaubert Nietzschen hypoteesin itsensä tuntija? Nietzsche kuitenkin inhosi
Flaubertia…
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti