Filosofiakahvila 29.10./30.10./31.10.
Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa
Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).
Linkki zoom-tapaamisiin:
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
Mikä on tahto? Se on se, joka meissä sanoo: “Teen tuon
toisella tavalla, hajotan tuon taulun…”
Olen
tullut toistuvasti tahdon ongelman eteen. Esimerkiksi filosofiakahvilassa olen
törmännyt usein siihen, että ajatteleminen ei ole meille jotain automaattista
ja luonnollista. Filosofia tarvitsee filosofian tahtoa, ei erityisenlaista älyä
puhumattakaan koulutuksesta. Toinen alue, jossa joutuu tahtoa koskevan
kysymyksen eteen on kun yrittää saada selkoa valtasuhteista, meitä ympäröivästä
ja meidät läpäisevästä valtasuhteiden verkosta. Joku herra esimerkiksi tahtoo
minun käyttäytyvän tietyllä tavalla. Minä en ehkä tahdo olla orja.
Kun yritän ajatella tahdon ja vallan
kiemuroita, yritän unohtaa Schopenhauerin ja katson omaa historiaamme. Kristityt
käyttivät sanaa humilitas, nöyryys; heille se oli suhde itseen,
jossa oma itse poljetaan mahdollisimman alas. Nöyrä alentaa itseään. Nöyryys
oli oman tahdon arvon ja merkityksen mitätöimistä. Se ei ollut pelkästään
alistumista (subditio) tai passiivisuutta, vastarinnan hylkäämistä (patientia),
sillä nöyrä sanoi: ”En tahdo tahtoa.”
Minulla on siis hypoteesi tahdosta: se sanoo
jotain (”Hajotan tuon taulun” tai ”En tahdo tahtoa.”). Kuvittelen, että tätä
hypoteesia voisi tukea Johann Gottlieb Fichten (1762-1814) teeseillä.
(Olen kertonut
aikaisemmin.) Fichten ajattelun
ydin oli hänen käsityksensä subjektista, Minästä. Olennaisempaa kuin
psykologiset piirteet on dialektinen suhde subjektin ja ei-subjektin (Minän ja
ei-Minän) välillä. Synteesin mahdollisuus näiden välillä vaikuttaa lähes
mahdottomalta; sen ainoa mahdollisuus on toiminnassa. Fichten Minä ei ole
psykologinen minä; se on aktiivisuus, ja Minän aktiivisuus on tahto. Se ilmenee esimerkiksi, kun
ihminen päättää jotain, nousee jotain vastaan, sanoo: ”Nyt riittää.”
Jos joku vallankäyttäjä voi vaikuttaa tahtooni tai viedä sen pois, on mahdollista kysyä, voiko itse vaikuttaa omaan tahtoonsa. Tämä kysymys on noussut esiin, kun olemme puhuneet stoalaisuudesta ja heidän käsityksestään tyhmyydestä. Kun stoalaiset, esimerkiksi Seneca, puhuivat tyhmyydestä, he käytti sanaa stultitia. Stultitia ei ole älyn tai ymmärryksen puutetta, vaan eräänlainen tahdon sairaus tai ainakin tila, josta pitäisi päästä ulos. Tyhmyys on tila, jossa tahto ei kuulu itselleen.
Tyhmyys lakkaa hetkellä, kun ihminen keskeyttää sen mitä hän tekemässä, keksii tahdon ja sanoo: ”Mistä nuo tulivat sanomaan, miten meidän on elettävä?” Tyhmyys tai tahdon tahdottomuus on teema, jossa yhdistyy kysymys ajattelemisen tahdosta ja vallasta. Tyhmyyden loppuminen on siis kapinaa. Jos yritämme harjoittaa tahtoamme, on kysyttävä, miten tehdä itsestään kapinallinen.
Puhuin vuonna 2020
tahdosta ja mielikuvituksesta. Yritin ajatella tahtoa toisella tavalla kuin
yleensä, kun se liitetään tietoisuuteen. Käytin hyväksi Gaston Bachelardin
teoksen L’air et les songes (1934)
sitaattia: ”Mielikuvitus ja Tahto ovat saman syvän voiman kaksi aspektia. Se
joka pystyy kuvittelemaan, pystyy tahtomaan. Mielikuvitukseen joka elähdyttää
tahtoamme kytkeytyy tahto kuvitella, tahto elää se minkä on kuvitellut.”
Totesin, että
Bachelardille mielikuvitus on uudistava, luova voima. Sillä on erityinen ja
vahva eettinen merkitys. Se muuttaa
oneirisen energian moraaliseksi energiaksi. Tahto ymmärrettynä mielikuvitukseen
liittyväksi näyttää, että kyse on enemmän luomisesta, maailman muokkaamisesta.
Viittaan tähän tahdon
ja mielikuvituksen yhteyteen tuodakseni esiin mahdollisuuden, että tahdon
kehittäminen ja harjoittaminen saattaa olla oman mielikuvituksensa
kehittämistä, sen päästämistä lentoon...
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti