Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki. Näytä kaikki tekstit
maanantai 12. elokuuta 2019
Terveisiä Espanjasta
Terveisiä Espanjasta! Myöhässä tuleva kiitos Kumpulan filosofiakahvittelijoille (3.8.)! Niin kuin sanottu kapinallisuus liittyy tulevan syksyn pääaiheeseen, kriittiseen ajatteluun (tai kriittiseen asenteeseen).
Erityiskiitos Jantusille, kahvilapaikan isännille. Vieraanvaraisuus ja sielun kauneus ei ole kokonaan kadonnut maailmasta. Se antaa toivoa. Toinen erityiskiitos Ellenille tuomastaan lehtileikkeestä ja autokyydistä.
Täällä Espanjassa on aika kuuma. Saa nähdä miten pääsen työvireeseen. Varsinkin kun tulevana viikonloppuna on kyläjuhlat...
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
lauantai 27. heinäkuuta 2019
Philip Rothin kapinallinen vanhus
(Tämä on filosofiakahvilan aihe Helsingissä 3.elokuuta. Ks. alempaa yksityiskohdat.)
Philip Rothin The Human Stain (Ihmisen tahra) piirtää kuvaa 71-vuotiaasta miehestä uuden elämän ja kuoleman kynnyksellä. Klassisten kielten professori joutuu eroamaan typerien syytösten takia. Hänen vaimonsa kuolee äkillisesti, professorin mielestä näiden syytösten seurauksena. Coleman Silk ryhtyy suhteeseen yli puolet itseään nuoremman lukutaidottoman siivoojan kanssa. Uudessa tilanteessa hän kysyy uusia kysymyksiä, ohjaa itseään uudella tavalla, on valmis suhtautumaan eri tavalla lapsiinsa ja ympäröivään keskiluokkaiseen kulttuuriin, ahdasmieliseen yliopistomaailmaan. Hän puhuu itselleen:
Philip Rothin The Human Stain (Ihmisen tahra) piirtää kuvaa 71-vuotiaasta miehestä uuden elämän ja kuoleman kynnyksellä. Klassisten kielten professori joutuu eroamaan typerien syytösten takia. Hänen vaimonsa kuolee äkillisesti, professorin mielestä näiden syytösten seurauksena. Coleman Silk ryhtyy suhteeseen yli puolet itseään nuoremman lukutaidottoman siivoojan kanssa. Uudessa tilanteessa hän kysyy uusia kysymyksiä, ohjaa itseään uudella tavalla, on valmis suhtautumaan eri tavalla lapsiinsa ja ympäröivään keskiluokkaiseen kulttuuriin, ahdasmieliseen yliopistomaailmaan. Hän puhuu itselleen:
”Oli
aika antaa myöten ja ottaa johtotähdeksi yksinkertainen himo. Aika jättää
heidän syytteensä ja syytöksensä ja tuomionsa omaan arvoonsa. Opettele elämään,
hän komensi itseään, ennen kuin kuolet, opettele elämään piittaamatta heidän
raivostuttavan, vastenmielisen, typerän moitteensa tuomiovallasta.”
Katkelma on mielenkiintoinen, vaikkemme
tuntisikaan miehen professorin tarinaa (lukija ei sitä tässä vaiheessa tunne
puoliksikaan). Hän tekee irtioton ympäristössä, jossa hän neljänkymmenen vuoden
ajan on uinut kuin kala vedessä. Mies on ohjannut itseään ja hallinnut
ympäröivää todellisuutta sopeutuen – joku sanoisi rationaalisesti. Nyt oman itsen ja oman elämän ohjaamisen
johtotähdeksi tulee himo. Tällainen irtiotto ja oman itsensä toisenlainen
ohjaaminen ei ole mahdollista, jos ei suhtaudu toisella tavalla ihmisiin,
heidän syytöksiinsä ja tuomioihinsa. Professori Coleman Silkistä on tullut
kriitikko; hän on oman kulttuurinsa kriitikko ja se ilmenee konkreettisella
tavalla: hän kieltää kulttuurissa vallitsevien käsitysten vaikutusvallan.
Katkelma on mielenkiintoinen myös toisella
tavalla. Voidakseen ohjata itseään uudella tavalla hän sanoo itselleen:
”Opettele elämään.” Antisthenekseltä, Sokrateen oppilaalta, kysyttiin
ennen hänen kuolemaansa, mitä hän on oppinut filosofiasta. Hän vastasi: ”Olen
oppinut keskustelemaan itseni kanssa.” Vastaus saattaa olla pettymys monelle,
mutta keskusteleminen itsensä kanssa oli äärimmäisen tärkeää; se oli itsensä
harjoittamista, itsensä kehittämistä.
Professori oppii siis – vaikka kuinka
alkeellisella tavalla – filosofoimaan, harjoittamaan itseään. Meidän
näkökulmasta tämä oppimiskokemus on erityisen mielenkiintoinen, koska se
näyttäytyy edellytyksenä kapinalle.
Silkin puheessa itselleen on läsnä kuolema.
”Opettele elämään... ennen kuin kuolet.” Klassisten tekstien tuntija kokee nyt
eksistentiaalisella tasolla, mitä merkitsi vanha viisaus, omasta
kuolevaisuudesta muistuttaminen. Puheessa on idullaan jopa melete thanatou, kuoleman mietiskeleminen – itsensä ajatteleminen
kuolevaksi.
Tuskin Antisthenes tai kukaan muukaan
kreikkalainen olisi hyväksynyt herra Silkin uutta johtotähteä, himoa. Mutta
Antisthenes olisi varmaan kohdistanut kritiikin samaan suuntaan, ympäröivän
kulttuurin tuomitsevuuteen ja ahtauteen. Myös hän teki töitä irtaantuakseen
yleisestä mielipiteestä, aivan niin kuin
hänen opettajansa Sokrates.
Jos kohotamme itsemme yläpuolelle ja katsomme
ylhäältä käsin, näemme Rothin tekstin olevan muutakin kuin puhetta kapinallisesta
vanhuksesta. Teksti on itsessään kapinaa. Rothin teksti irtaantuu kliseisestä
käsityksestä nuorista ja vanhoista. Nuorten oletetaan olevan kapinallisia – ja
heidän kapinallisuuttaan halveksitaan kaikin mahdollisin sanakääntein. Vanhuksen
oletetaan olevan jotain muuta. Mikään ei häiritse niin kuin se, ettei joku
käyttäydy odotusten mukaisesti.
Vaikka professori Silk ottaa varomattomasti johtotähdeksi
himon, hän voi olla esimerkki ajattelijalle. Hän näyttää oman hiljaisen
kapinansa avulla, että ahtaassakin yhteisössä on liikkumatilaa, kun ottaa sen
tilan. Me voimme rakentaa elämäämme, jos
vain nousemme ja ryhdymme tekoihin. Ajattelu tarvitsee kapinallista, koska
kapinallinen näyttää, että maailmassa tai tilanteessa on jotain sietämätöntä.
Kapinallinen antaa kritiikille tehtävän ja suunnan. Itsestään selvänä pidetyt käsitykset lihallistuvat, tulevat todeksi
tavassa elää. Kun kriittinen ajattelu muuttaa näitä käsityksiä, me emme muuta
vain ideoita ja uskomuksia, vaan elämäntapaamme, tapaamme kokea maailma.
Filosofiakahvila vierailee Suomessa!
Aihe: Philip Rothin kapinallinen vanhus
Aika: lauantaina 3. elokuuta klo 14.00
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
Jos haluatte juoda viiniä, tuokaa mukananne!
Filosofiakahvila vierailee Suomessa!
Aihe: Philip Rothin kapinallinen vanhus
Aika: lauantaina 3. elokuuta klo 14.00
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
Jos haluatte juoda viiniä, tuokaa mukananne!
(Ohje: Rautatientorilta lähtee useita busseja Lahdentielle, mm. 75 ja suurin osa 700-lukuisista busseista. Jääkää pois Sumatrantien pysäkillä, Kumpulan kampuksen jälkeen. Kävelkää Lahdentien yli ja menkää Intiankadulle, sieltä löydätte perille.)
Linkki karttaan:
https://www.google.es/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2094265,24.9582811,15.67z/data=!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189?hl=estorstai 25. heinäkuuta 2019
Filosofiakahvila Helsingissä 3. elokuuta
"Kapinallinen antaa kritiikille tehtävän ja suunnan."
Tämä on viimeinen ilmoitus filosofiakahvilasta. Seuraavaksi julkaisen alustusmuistiinpanon!
Filosofiakahvila vierailee Suomessa!
Jos haluatte juoda viiniä, tuokaa mukananne
Aihe: Philip Rothin kapinallinen vanhus
Aika: lauantaina 3. elokuuta klo 14.00
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
(Ohje: Rautatientorilta lähtee useita busseja Lahdentielle, mm. 75 ja suurin osa 700-lukuisista busseista. Jääkää pois Sumatrantien pysäkillä, Kumpulan kampuksen jälkeen. Kävelkää Lahdentien yli ja menkää Intiankadulle, sieltä löydätte perille.)
Linkki karttaan:
https://www.google.es/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2094265,24.9582811,15.67z/data=!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189?hl=eslauantai 6. heinäkuuta 2019
Filosofiakahvila Helsingissä 2019
Filosofiakahvila vierailee Suomessa!
Aihe: Philip Rothin kapinallinen vanhus
Aika: lauantaina 3. elokuuta klo 14.00
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
(Ohje: Rautatientorilta lähtee useita busseja Lahdentielle, mm. 75 ja suurin osa 700-lukuisista busseista. Jääkää pois Sumatrantien pysäkillä, Kumpulan kampuksen jälkeen. Kävelkää Lahdentien yli ja menkää Intiankadulle, sieltä löydätte perille.)
Linkki karttaan:
https://www.google.es/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2094265,24.9582811,15.67z/data=!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189?hl=eshttps://www.facebook.com/Filosofiakahvila
keskiviikko 1. toukokuuta 2019
Kiitokset kahvittelijoille ja varoitus
Kiitokset kaikille filosofiakahvilaan osallistuneille sekä Torre del Marissa että Fuengirolassa!
Filosofiakahvila vierailee Suomessa!
Aihe: Philip Rothin kapinallinen vanhus (jos aihe ei muutu)
Aika: lauantaina 3. elokuuta klo 14.00
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
(Ohje: Bussi nro 55 lähtee Rautatientorilta. Jäädään pois Intiakadun pysäkillä, maauimalan kohdalla.)
Linkki karttaan:
https://www.google.es/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2094265,24.9582811,15.67z/data=!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189?hl=esJulkaisen piakkoin syksyn aiheet (ohjelman joka saattaa muuttua).
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
sunnuntai 24. kesäkuuta 2018
Kiitos, Helsinki
Kiitos Helsingin filosofiakahvilaan osallistuneille!
Unohdin kertoa myös Fuengirolan ja Torre del Marin osallistujille, etten anna päästötodistusta. Se tarkoittaa: on jatkettava.
Nyt on edessä loma ja häpeäpaalu. Sen jälkeen on aloitettava alusta...
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
maanantai 11. kesäkuuta 2018
Alibin etsijät
Tämä on filosofiakahvilan aiheena Helsingissä
Helsinki 16.kesäkuuta klo 14.00.
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
Helsinki 16.kesäkuuta klo 14.00.
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
Mihail Bulgakov satirisoi byrokraattien maailmaa
villin fantasian avulla. Viihdelaitosten valiokunnan kanslian virkamiehet
alkavat yhtäkkiä kadota. Vain puvut jäävät. Kaunis sihteerityttö on yksin
pukujen keskelle. Hän on epätoivoinen ja pyytää, että hänen johtajansa palautettaisiin.
Hänen pyyntöönsä ei vastata. Tyhjä raidallinen puku kieltää tyttöä ulvomasta.
Bulgakovin visio muistuttaa toisen
venäläisen, Mihail Bahtinin (1895-1975), huomioista. Vuosina 1919-1921
kirjoitetussa tekstissäToiminnan filosofia Bahtin hahmottelee
teoriaa etiikasta, tarkemmin sanottuna eettisestä subjektista tai ihmisestä
tekojensa vastuullisena subjektina, ihmisestä vastuullisena olentona. Bahtin
puhuu teeskentelystä. Hän ei tarkoittanut teeskentelijällä sitä mitä yleensä;
kyseessä ei ole sellainen tilanne, missä joku esittää jotain muuta, esiintyy
toisena, kätkeytyy naamion taakse. Bahtinin teeskentelijä on sellainen ihminen,
joka väittää, ettei ole tässä,
väittää ettei ole vastuussa teoistaan, menee systeemin ja normien taakse.
Tekstistä tulee voimakas vaikutelma, että Bahtin kuvaa byrokraattia. Hän saattoi
kuvata myös puolueikoneiston osaa, puolueihmistä, joka noudattaa puolueen
ohjelmaa ja määräyksiä.
Yksi tapa kuvata
teeskentelijää on todeta, että hän väittää, ettei
ole missään; hän toimii universaalien sääntöjen mukaan. Tämä on
teeskentelyä, koska vastuulliseksi
tuleminen merkitsee sitä, että ihminen pystyy sanomaan ”minun täytyy”, ja se on
vastaus konkreettiselle ihmiselle, konkreettiseen tilanteeseen tai ympäristöön.
”Minun täytyy” –lausetta tai sen sisältöä ei voi muuttaa universaaliksi laiksi.
Bahtinin kuvaama
teeskentelijä etsii suojapaikkaa, alibia. Filosofista jargonia käyttäen hän ei
kykene olemaan eettinen subjekti. Suojapaikka löytyy kieltämällä todellisuus,
se tosiasia että ihminen on aina jossain konkreettisessa tilanteessa, joka vaatii
vastausta. Systeemistä ja säännöistä tukikepin tekevä ihminen kieltää olevansa
tässä. Hän ei ole enää missään; vain puku jää.
Elääkö hän vielä, jos
hän on vain puku? Henry David Thoreau (1817-1862) kysyi päiväkirjassaan: ”Jos
minä en ole minä, niin kuka on minun sijallani?” Kysymyksen voi kytkeä
ajattelijan itselleen asettamaan periaatteeseen ja vaatimukseen. Hän kuvitteli
ihmisen, joka harkitsee, ryhtyäkö johonkin toimeen. Kysymys, joka on esitettävä,
on tämä: ”Voisiko joku muu tehdä sen minun sijastani?” Jos vastaus on kyllä, se
ei kannata ellei ole täysin välttämätöntä. Thoreau loi siis kriteerin, jonka
avulla päättää, ryhtyykö johonkin toimeen. Kyseessä on eettinen
toimintaperiaate, mutta myös keino varmistaa, että elää todella: Kukaan ei voi elää puolestasi.
Alibin etsijä ei siis
kykene vastuullisuuteen, hän kieltää todellisuuden ja hän lakkaa elämästä. Jos teemme diagnoosia ajastamme, huomion
kohteena ei ole järjen ikuinen olemus, vaan ajattelun tila nyt, tänään.
Bahtinin kuva teeskentelijästä ja Thoreaun periaate (kysymys ja vaatimus)
antavat näkökulmia, toisin sanoen työvälineitä. On ainakin toivottavaa, että
näemme jotain Bahtinin ja Thoreaun antaminen linssien lävitse. Se on
toivottavaa, vaikka näkisimme ikäviä asioita.
Mitä näemme? Näemmekö
itsen, joka muokkaa itseään eettiseksi subjektiksi ja joka pyrkii takamaan
elämän elävyyden? Oma itse, tuo outo
otus, näyttäytyy yleensä tiedon kohteena. Sitä koskeva kysymys on tiedollinen,
esimerkiksi psykologinen, ei eettinen tai poliittinen. Kun puhumme itsestä,
elämästä, todellisuudesta, pyyhimme pois kysymyksen eettiset ja poliittiset
merkitykset.
Eteen piirtyvän kuvan
ei tarvitse lannistaa. Kun toteamme jonkin asiantilan, meidän ei tarvitse ajatella,
että niin tulee olemaan aina. On opittava haistamaan missä on muutoksen
mahdollisuus. On käytettävä käsillä olevia työkaluja. Vapaus ei ole jokin
oikeus, joka on meille annettu; se on kyky tehdä jotain...
Filosofiakahvilan paikka, linkki:
https://www.google.com/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2090821,24.9598302,17z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189
Filosofiakahvilan paikka, linkki:
https://www.google.com/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2090821,24.9598302,17z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189
torstai 7. kesäkuuta 2018
Attenzione!
Attenzione! Huomio!
Filosofiakahvila vierailee Helsingissä!
Helsinki 16.kesäkuuta klo 14.00.
Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
(Ohje: Bussi nro 55 lähtee Rautatientorilta. Jäädään pois Intiakadun pysäkillä, maauimalan kohdalla.)
Linkki karttaan:
https://www.google.es/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2094265,24.9582811,15.67z/data=!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189?hl=es”Jos minä en ole minä, niin kuka on minun sijallani?” Henry David Thoreau (1817-1862)
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
keskiviikko 9. toukokuuta 2018
Kiitokset ja varoitus
Kiitokset kaikille filosofiakahvilakävijöille - niin Fuengirolassa kuin Torre del Marissakin!
Filosofiakahvila tulee tänäkin kesänä vierailemaan Suomessa, tosin tällä kertaa vain Helsingissä 16.kesäkuuta, klo 14.00. (Paikka on sama kuin aikaisempinakin vuosina: Jantuset Kumpulassa.Kymintie 51)
Aihe Helsingissä tulee olemaan Alibin etsijät (vastuullisuudesta ja vastuuttomuudesta, vastuullisuuden ja aidon elämisen yhteydestä, vapaudesta...)
VAROITUS! Tulen pian julkaisemaan syksyn filosofiakahvila-aiheet. Ne tulevat olemaan vaativia, innoittavia, kuumia ja vaarallisia!
Pistän myöhemmin blogiin erillisen mainoksen Helsingin filosofiakahvilasta sekä alustusmuistiinpanon.
Mainitsen jo nyt, että Sam Sandqvist ja minä valmistelemme seminaaria, joka käsittelee tieteen ja filosofian tulevaisuutta. Työnimenä on MITEN KÄY TULEVAISUUDESSA?
Suunnitteilla on myös uusi viikonlopputapahtuma, uudet filosofiset pidot!!!
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
maanantai 26. kesäkuuta 2017
Kiitos Suomi!
Suomen kiertue (Viha valta) päättyi Helsingissä 22.päivä kesäkuuta.
Kiitos kaikille osallistuneille Tampereella, Viitasaarella ja Helsingissä. Erityiskiitos: Kulttuuriosuuskunta Trelmu (Tampere), CAFÉ HETKI (Viitasaari), Jantuset (Helsinki)
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
keskiviikko 31. toukokuuta 2017
Viha ja valta
Aiheena Tampereella 9.6. Viitasaarella 15.6. Helsingissä 22.6.
Hellenistisellä kaudella ja Rooman valtakunnan ajalla filosofit ja lääkärit kirjoittivat kasoittain tutkielmia vihasta. Viha (ira) oli äkillinen kohtaus, väkivaltainen vimma, raivo, joka otti ihmisen valtaansa. Se ei ollut kenen tahansa vihaa ja vimmastusta, vaan jonkun sellaisen, joka oli vihastuksen kohteen yläpuolella, kykeneväinen hyväksikäyttämään toista, käyttämään ylivaltaa hänen ylitseen: miehen vihaa vaimoaan tai lapsiaan kohtaan, herran vihaa orjaansa kohtaan. Jos kenraalin vihasta puhuttiin ja sitä pidettiin ongelmallisena, se ei ollut vihaa vihollista kohtaan, vaan omia joukkoja kohtaan. Tällainen viha, kontrolloimaton vimmastus, oli tietenkin ongelmallinen maailmassa, jossa tavoitteena oli itsensä hallitseminen – ja jossa itsensä hallitseminen oli myös toista hallitsevan ensimmäinen tehtävä.
Hellenistisellä kaudella ja Rooman valtakunnan ajalla filosofit ja lääkärit kirjoittivat kasoittain tutkielmia vihasta. Viha (ira) oli äkillinen kohtaus, väkivaltainen vimma, raivo, joka otti ihmisen valtaansa. Se ei ollut kenen tahansa vihaa ja vimmastusta, vaan jonkun sellaisen, joka oli vihastuksen kohteen yläpuolella, kykeneväinen hyväksikäyttämään toista, käyttämään ylivaltaa hänen ylitseen: miehen vihaa vaimoaan tai lapsiaan kohtaan, herran vihaa orjaansa kohtaan. Jos kenraalin vihasta puhuttiin ja sitä pidettiin ongelmallisena, se ei ollut vihaa vihollista kohtaan, vaan omia joukkoja kohtaan. Tällainen viha, kontrolloimaton vimmastus, oli tietenkin ongelmallinen maailmassa, jossa tavoitteena oli itsensä hallitseminen – ja jossa itsensä hallitseminen oli myös toista hallitsevan ensimmäinen tehtävä.
Kysymys nousi keskeiseksi siksikin, että
valtasysteemit muuttuivat, ja valta-asema muodostui työksi, virkatehtäväksi.
Aiheeseen liittyvä filosofointi yritti siis määritellä, millainen vallankäyttö
oli legitiimiä ja millainen taas väärinkäyttöä, ylilyöntiä. Vihan voi kytkeä
toiseen paheeseen tai heikkouteen, joka kiinnittyi samaan problematiikkaan,
mutta toisella puolella, alempana olevan, asemaltaan heikomman puolella:
imarteluun. Se oli alemmassa asemassa olevan yritystä saada etua tai jopa
valtaa.
Olisi mielenkiintoista verrata tätä
kysymyksenasettelua ja vihaa koskevaa keskustelua myöhempään puheeseen
hallitsemisen taidosta, hallitsemisen edellytyksistä. Esimerkiksi Machiavelli problematisoi vihan,
mutta ei enää hallitsijan, johtajan, vihaa; hänestä ongelma oli se että kansa
alkaa vihata ruhtinasta tai prinssiä. Silloin ruhtinas oli epäonnistunut. Oli
hyvä, jos ihmiset pelkäsivät, mutta se ei saanut muodostua vihaksi. Myöskään
Francis Baconin tekstissä Of Sedition and
Troubles vaarallinen asia ei ole prinssin viha, vaan massojen,
kansankerrosten, kapinahenki (sedition). Uuden ajan ajattelun – tekisi mieli
sanoa baconilaisen ajattelun – keskeinen ”uudistus” oli idea ihmisten
mielipiteiden ohjauksesta ja niiden hyväksikäytöstä. Kapinahenkeä pyrittiin
tietenkin hillitsemään, mutta sitä
voitiin myös hyväksikäyttää.
Koska ajat ovat muuttuneet, ongelma ei ole enää
hallitsijan raivo, vaan psykologian historiassa lapsen raivo tai sosiologiassa
köyhän viha, halu kumota valta. Tämä on tietenkin kauhean yksinkertaistavasti
sanottu, mutta tarkoitukseni ei ole polemisoida eikä suututtaa, vaan dramatisoida
muutos ajattelussa.
Teen nämä silmäykset menneisyyteen ja muutoksiin voidakseni tehdä reiän verhoon – voidakseni luoda kurkistusreiän, näkökulman. Luonnosmainen väitteeni on, että kun vihaa ollaan problematisoitu, se on kytkeytynyt valtasuhteisiin. Pitäisi tietenkin tutkia tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Jos ajattelemme jotain yksinkertaisia esimerkkejä, mahdollisimman arkipäiväisiä, voimme ehkää lukea vihaa merkkinä, oireena. Aviomies on vihainen vaimolleen, lyö häntä. Tai joku on vihainen itselleen, koska epäonnistuu jossain. Ehkä vihassa on mukana fantasia: Ihminen haluaa kontrolloida, omistaa, normittaa ja normalisoida. Viha olisi seurausta fantasian särkymisestä ja se on samalla yritystä palauttaa haluttu asiantila, haluttu järjestys.
Kun viljelemme vihaa ja täytämme maailmaa sillä,
tiedämme mitä teemme, osaamme itsemme selittää jopa paremmin kuin silloin kun
rakastamme. Mutta niin kuin aikaisemmin olen todennut, emme aina tiedä
millaisia vaikutuksia sillä on mitä teemme: emme näe oman myrkkymme tappavuutta
emmekä levittäytymistä.
Jokainen voi tulla vihassaan autuaaksi. Siltä
välillä vaikuttaa. Silti viha lannistaa. Sitä yritän välttää. Sanoin toisessa
yhteydessä: ”Varmasti puheeni sisältää
myös jotain kovempaa, ankarampaa, ehdottomampaa - varsinkin itselleni
kohdistettua: Älä lannistu! Sillä suurin vaara tässä käskyjen ja vihan
maailmassa on lannistuminen, toivon menettäminen.”
Jotta en lannistuisi, nostan esiin hahmoja,
esimerkkejä, jotka ovat jotain muuta kuin jokapäiväinen katkeruus. Ajattelen Léon
Brunschvigia (1869-1944). Hän oli
idealistinen filosofi – ei idealisti vain siinä mielessä kuin miten se
ymmärretään filosofian traditiossa, vaan myös siksi, että hän uskoi ja luotti
yhteiskuntaan, jonka muodostavat tietoiset, omatunnolla varustetut ihmiset.
Mutta monet vähemmät naiivit hämmentyivät ja hämääntyivät enemmän natsien edessä. Brunschvig sanoi selvästi ja
olennaiseen tarttuen: natsismi kasaa myyttejä, jotka kylvävät väkivaltaa ja
rikoksia.
Ajattelen, ettei filosofian välttämättä tarvitse
kiinnittyä ikuisuuskysymyksiin. Filosofia voi myös kysyä: ”Mitä meille
tapahtuu?” Tänään siis kysyn, mitä meille tapahtuu, jos tajuamme, että toiseen
kohdistuvan vihan juuret ovat ajattelumme ytimessä? Mitä meille tapahtuu, jos
sisäistämme toisen meihin kohdistaman vihan, vihaamme itseämme?
(Bill Hicks)
(Bill Hicks)
P.S.
It's only a choice. No
effort, no work, no job, no savings of money. Just a simple choice, right now,
between fear and love. – Bill Hicks
Mitä elämä tuo,
se tulkoon minun
luo.
Virheen
mahdollisuus ihmisyydelle sisällön suo
Me ollaan samaa
tuhkaa,
samaa kevyttä
ilmaa.
Joten rauha nyt,
tää maailma on
vihaan kyllästynyt – Haloo Helsinki (Tää maailma on vihaan kyllästynyt)
Filosofiakahvila Suomessa:
Tampere 9.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: (Kulttuuriosuuskunta Trelmu ) O'Hara's Freehouse, Hämeenpuisto 17
Viitasaari 15.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: CAFÉ HETKI, Keskitie 3
Helsinki 22.kesäkuuta klo 14.00. Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Tunnisteet:
Bill Hicks,
filosofia,
filosofiakahvila,
Francis Bacon,
Haloo Helsinki,
Helsinki,
ira,
Léon Brunschvig,
Machiavelli,
Pasi Färm,
Tampere,
valta,
viha,
Viitasaari
perjantai 26. toukokuuta 2017
Hyttynen
Kun hyttynen inisee, se ei tee sitä ärsyttääkseen. Se vain läpyttää siipiään. Kuuleman mukaan 800 kertaa sekunnissa. Joku on sen laskenut.
Filosofi on vähän erilainen. Hän on häirikkö ihan tahallaan. Hän ei silti ime vertasi. Tarkoitus on toinen. Filosofin myrkky antaa voimaa, jos se toimii.
Filosofiakahvila Suomessa:
Tampere 9.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: (Kulttuuriosuuskunta Trelmu ) O'Hara's Freehouse, Hämeenpuisto 17
Viitasaari 15.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: CAFÉ HETKI, Keskitie 3, torin laidalla
Helsinki 22.kesäkuuta klo 14.00. Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
(Ohje: Bussi nro 55 lähtee Rautatientorilta. Jäädään pois Intiakadun pysäkillä, maauimalan kohdalla. Luonnollisestikin kukin saa tulla omin päin, omilla keinoillaan. Ei ole mitään sääntöjä.)
AIHE:
Viha ja valta
Jos tarvitsee lisätietoja tai JOS TIETÄÄ TULEVANSA, ilmoita sähköpostiosoitteeseen
AIHE:
Viha ja valta
Jos tarvitsee lisätietoja tai JOS TIETÄÄ TULEVANSA, ilmoita sähköpostiosoitteeseen
pasifarm@yahoo.es
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
perjantai 19. toukokuuta 2017
Filosofiakahvila Suomessa 2017
Filosofiakahvila vierailee Suomessa kesäkuussa!
Ajat ja paikat:
Tampere 9.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: (Kulttuuriosuuskunta Trelmu ) O'Hara's Freehouse, Hämeenpuisto 17
Viitasaari 15.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: CAFÉ HETKI, Keskitie 3, torin laidalla
Helsinki 22.kesäkuuta klo 14.00. Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
Ajat ja paikat:
Tampere 9.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: (Kulttuuriosuuskunta Trelmu ) O'Hara's Freehouse, Hämeenpuisto 17
Viitasaari 15.kesäkuuta klo 18.00. Paikka: CAFÉ HETKI, Keskitie 3, torin laidalla
Helsinki 22.kesäkuuta klo 14.00. Paikka: Kymintie 51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
(Ohje: Bussi nro 55 lähtee Rautatientorilta. Jäädään pois Intiakadun pysäkillä, maauimalan kohdalla. Luonnollisestikin kukin saa tulla omin päin, omilla keinoillaan. Ei ole mitään sääntöjä.)
AIHE:
Viha ja valta
Jos tarvitsee lisätietoja tai JOS TIETÄÄ TULEVANSA, ilmoita sähköpostiosoitteeseen
AIHE:
Viha ja valta
Jos tarvitsee lisätietoja tai JOS TIETÄÄ TULEVANSA, ilmoita sähköpostiosoitteeseen
pasifarm@yahoo.es
Tampereen paikka
https://www.google.es/maps/uv?hl=es&pb=!1s0x468ed8af4e2dca59:0x79afa1a4fabe5c32!2m19!2m2!1i80!2i80!3m1!2i20!16m13!1b1!2m2!1m1!1e1!2m2!1m1!1e3!2m2!1m1!1e5!2m2!1m1!1e4!3m1!7e115!4s/maps/place/o%2Bharas%2Bfreehouse%2Btampere/@61.5000073,23.7516721,3a,75y,66.11h,90t/data%3D*213m4*211e1*213m2*211sn0lqxk-AdflFodWX-WiwhA*212e0*214m2*213m1*211s0x0:0x79afa1a4fabe5c32!5so+haras+freehouse+tampere+-+Buscar+con+Google&imagekey=!1e2!2sn0lqxk-AdflFodWX-WiwhA&sa=X&ved=0ahUKEwi1iYqslKbTAhXGJsAKHcQdCtAQpx8IgQEwCg
Viitasaaren paikka
https://www.google.es/maps/place/Caf%C3%A9+Hetki+Oy/@63.0753571,25.8589981,3a,75y,237h,90t/data=!3m7!1e1!3m5!1sgz9a_cE_WYjKnOQFPEeKNw!2e0!6s%2F%2Fgeo2.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3Dgz9a_cE_WYjKnOQFPEeKNw%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dsearch.TACTILE.gps%26thumb%3D2%26w%3D86%26h%3D86%26yaw%3D237.0716%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i13312!8i6656!4m5!3m4!1s0x468441ae0b6f530d:0x74eac7d2871750ec!8m2!3d63.0753098!4d25.8588765!6m1!1e1
Helsingin paikka
https://www.google.es/maps/place/Kymintie+51,+00560+Helsinki,+Finlandia/@60.2094265,24.9582811,15.67z/data=!4m5!3m4!1s0x469209a2464e0edf:0x1e50a7d000ab0b8b!8m2!3d60.2090795!4d24.9620189?hl=esTampereen paikka
https://www.google.es/maps/uv?hl=es&pb=!1s0x468ed8af4e2dca59:0x79afa1a4fabe5c32!2m19!2m2!1i80!2i80!3m1!2i20!16m13!1b1!2m2!1m1!1e1!2m2!1m1!1e3!2m2!1m1!1e5!2m2!1m1!1e4!3m1!7e115!4s/maps/place/o%2Bharas%2Bfreehouse%2Btampere/@61.5000073,23.7516721,3a,75y,66.11h,90t/data%3D*213m4*211e1*213m2*211sn0lqxk-AdflFodWX-WiwhA*212e0*214m2*213m1*211s0x0:0x79afa1a4fabe5c32!5so+haras+freehouse+tampere+-+Buscar+con+Google&imagekey=!1e2!2sn0lqxk-AdflFodWX-WiwhA&sa=X&ved=0ahUKEwi1iYqslKbTAhXGJsAKHcQdCtAQpx8IgQEwCg
Viitasaaren paikka
https://www.google.es/maps/place/Caf%C3%A9+Hetki+Oy/@63.0753571,25.8589981,3a,75y,237h,90t/data=!3m7!1e1!3m5!1sgz9a_cE_WYjKnOQFPEeKNw!2e0!6s%2F%2Fgeo2.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3Dgz9a_cE_WYjKnOQFPEeKNw%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dsearch.TACTILE.gps%26thumb%3D2%26w%3D86%26h%3D86%26yaw%3D237.0716%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i13312!8i6656!4m5!3m4!1s0x468441ae0b6f530d:0x74eac7d2871750ec!8m2!3d63.0753098!4d25.8588765!6m1!1e1
Helsingin paikka
tiistai 17. toukokuuta 2016
Filosofiakahvila Helsinki 2016
(Kuva viime kesältä Helsingistä, kun Pasi Färm kilparatsasti)
Filosofiakahvila
Helsinki 2016
Ajat: 8.kesäkuuta
klo 14.00 ja
17.kesäkuuta klo 14.00
Paikka: Kymintie
51 (Kumpula, Helsinki) – Jantuset (Martti, Kirsti)
Ohje: Bussi nro
55 lähtee Rautatientorilta. Jäädään pois Intiakadun pysäkillä, maauimalan
kohdalla. (Luonnollisestikin kukin saa tulla omin päin, omilla keinoillaan. Ei ole mitään sääntöjä.)
Aiheet:
8.kesäkuuta: Arvot
17.kesäkuuta: Oikeat ainekset, oikeat määrät
Jos tarvitsee
lisätietoja tai JOS TIETÄÄ TULEVANSA, ilmoita sähköpostiosoitteeseen
pasifarm@yahoo.es
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)












