Itsepetos

 

Filosofiakahvilan aihe 17.10./18.10./19.10.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Pyhä Augustinus (Aurelius Augustinus, 384-430, syntyi Thagastessa, joka on nykyistä Algeriaa) totesi, että kysymykseen mahdollisesta itsepetoksesta voi vastata: “Jos petän itseäni, olen olemassa.” Augustinus oli epäilemättä Descartesin tärkeä edeltäjä. Hän ei silti halunnut pettää eikä pettää itseään. Siihen hän tarvitsi totuutta ja hän rakasti totuutta. Ainakin niin hän uskoi. Totuus ei ollut hänelle vain  enemmän tai vähemmän oikea käsitys todellisuudesta; se oli moraalinen tila, moraalisuuden ehto.

Augustinuksen käsitys on vaikuttanut paljon länsimaisessa ajattelussa, myös silloin kun totuuteen pyrkijä on kuvitellut, ettei asialla ole tekemistä moraalin kanssa. Augustinus on ollut tärkeä myös filosofeille, esimerkiksi ja erityisesti Heideggerille.

Mistä Augustinus halusi tietää totuuden? Itsestään ja Jumalasta. Itsensä tunteminen oli hänen mukaansa vaikeaa; itseän ei tunne kokonaan. Siksi itsepetoksen teema luikertelee hänen ajatteluunsa. Tie Jumalan tuntemiseen alkoi hänelle ihmisen tuntemisesta. Augustinus oli kirkkoisä, mutta myös antropologian isä.

Asiaa voi lähestyä moraalisesti ja sitä voi lähestyä historiallisesti – Augustinus on tärkeä ja mielenkiintoinen tapaus totuuden historiassa. Minulla ei ole moralistin eikä historioitsijan lahjoja. Joudun kiinnittämään huomiota vain siihen tosiseikkaan, että totuus ja moraali ovat tässä sidoksissa toisiinsa.

Vaikka Augustinus oli Descartesin edeltäjä, seuraajan metodinen ajattelu päätyi tieto-opilliseen murrokseen, jossa tietoon pääse pelkästään metodin ja vain metodin avulla. Totuuteen pääsy ei ollut enää eettinen kysymys. Olen kuitenkin todennut, että välirikko ei ole täydellinen. Jopa tieteelliseen tietoon pyrkivä joutuu harjoittamaan itseään, ainakin jos uskomme Gaston Bachelardia, joka oli merkittävä epistemologi ja tieteenhistorioitsija. Hän puhui epistelemologisen esteestä (obstacle épistémologique). Tieteellisen hengen täytyy voittaa este itsessään. Se on pyrkimys säilyttää valmis ajatus, halu vastauksiin ja kysymysten vierastaminen. On hävitettävä vakaumukset ja totutut tavat. Bachelard  sanoi tätä kritiikin harjoittamista itselleen nauramiseksi.

Se ei välttämättä merkitse, ettei enää luota itseensä. Itseensä luottaminen voi merkitä epäilyä, joka kohdistuu valmiisiin selityksiin, vakiintuneisiin vastauksiin. Itselle nauraminen  ja taistelu epistemologisia esteitä vastaan voidaan nähdä yhdenlaisena kamppailuna itsepetosta vastaan.

Bachelardin näkemykset tuovat esiin mahdollisuuden, että itsepetos ei ole vain aktiivista itselleen valehtelemista. Se voi joskus olla laiskuutta, annetun hyväksymistä, sitä ettei kysy, epäile. Itsepetos voi olla sitä, että annetun annetaan olla annettua, itsestään selvää. Lääke voi olla itselleen nauraminen ja ihmettely.

Esimerkki. Aivotutkija ei ole pitkään aikaan käynyt tanssitunneilla. Kun hän menee sinne, hän satuttaa itsensä ja toteaa, että hän kuva itsestään oli illuusiota; hän ei pysty enää samaan. Minä kyllä tiesin kokeilemattakin jo kauan aikaa sitten, etten voi tehdä lentokuperkeikkaa, jonka hallitsin lapsena, mutta tapaus todistaa siitä, että voimme pettää itseämme ilman aktiivista valehtelemista. Se osoittaa myös, ettei aihetta tarvitse jättää moralistien käsiin.

 

P.S. René Descartes halusi varmuutta. Hän pelkäsi, että itse pettää itseään, synnyttää illuusion. Hän epäili, että havainnon kautta ei saa varmaa tietoa, koska oletti pahansuovan ja pettävän demonin tuottavan meille sellaisia havaintoja, joka antaa väärän kuvan todellisuudesta. On selvää, että tämä ns. kartesiolainen demoni on sukua varhaiskiristittyjen demoneille, jotka olivat koko ajan pettämässä meitä, luomassa uskoa että pahat asiat ovat hyviä jne. Petoksen ja itsepetoksen teemat ovat siis kummitelleet filosofiassa ja ne liittyvät esim. illuusiota koskeviin pohdiskeluihin. Filosofia ei ole ajattelua tyhjiössä, irrallaan muusta maailmasta. Kristinuskon demonit ovat uineet sen sisään...

 https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Petos

Yves Montand

Filosofiakahvilan aihe 10.10./11.10./12.10.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Petos on vaikea sana. Se merkitsee monenlaisia asioita, yleensä huonoja. Siihen liittyy paljon tunnelatausta. Joku hankkii itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai vahingoittaa toista erehdyttämällä. Tällainenr rikos, jonka tekijä valehtelee, huijaa, erehdyttää, johtaa harhaan, on petos. Jos joku pettää omat arvonsa, oman klaaninsa tai isänmaansa, tekee jotain muuta. Puhun tänään enemmän jälkimmäisestä petoksen lajista, vaikka ensin mainittu sekoittuu siihen joskus niin hyvin, ettei niitä erota toisistaan.

Kun kenraali Wojciech Jaruzelski nimitettiin Puolan johtoon joulukuussa 1981 ja iso joukko opposition sekä solidaarisuusliikeen edustajia pidätettiin, Ranskan ulkoministeri sanoi: “Ranska ei ota kantaa, tämä on Puolan sisäinen asia.” Maan intellektuellit julkaisivat Liberatión-lehdessä manifestin, jossa sanottiin: “Pitäisi välttää se, että Ranskan hallitus, Moskova ja Washington uskottelevat meille sotilasdiktatuurin perustamisen olevan maan sisäinen asia ja että puolalaisille jää kyky päättää tulevaisuudestaan. Tällainen väite on moraaliton ja petollinen.” Manifestin allekirjoittajissa on mm. Yves Montand, Simone Signore, Pierre Bordieau, Marguerite Duras ja Jorge Semprún.

Manifestissa sanaa petos käytetään ensisijaisesti huijaamisen ja valehtelemisen synonyymeinä: hallitus sanoo motiiviksi tekemättömyydelleen jotain muuta kuin todellista motiivia, uskottelee kansalle jotain. Julkilausuman allekirjoittajat sanovat hallituksen tekevän muutakin. Se pettää lupauksen tuoda esiin eettisiä periaatteita, ei vain noudattaa reaalipolitiikan sanelemia velvollisuuksia. Toisin sanoen hallitus pettää myös toisessa merkityksessä; se pettää lupaukset, se hylkää arvot.

 Voisimme sanoa, ettei tekopyhyys selvästikään ole kovin vaarallista, koska se on niin yleistä ja sillä on kuitenkin vähän seurauksia. Monet selviävät oikein hyvin elämän läpi tekopyhinä. Kyse ei ole varsinaisesti tekopyhyydestä. Kun joku pettää arvot, hän hylkää jotakin, tappaa jotain itsessään. Kun Ranskan hallitus hylkäsi Puolan, se hylkäsi myös jotain itsestään. Suomettuminen oli muidenkin kuin Suomen ongelma.

Joskus on tärkeää olla petturi, pettää maansa, perheensä. Se voi jopa jalostaa ihmistä, jos esimerkiksi pettää petturin ja irtaantuu heimosta, joka on jo kauan aikaa sitten myynyt sielunsa. Mutta petos voi olla vaarallinen sielulle ja ruumiille, jos sen myötä kiinnittyy pelkästään omiin intresseihin tai vajoaa moraaliseen apatiaan.

Aihetta ei ole silti pakko lähestyä näin moralistisesti. Olisi ehkä syytä katsoa tapauskohtaisesti ja välttää siten mustavalkoisuus, etsiä erilaisia sävyjä. Ihmisten toiminta on sotkuista. Joku on uskollinen ja taistelee sodassa puolustaakseen  vapautta, demokratiaa ja ihmisarvoja.  Taistelessaan hän voi muuttua hirviöksi, kaikkien arvojensa antiteesiksi.

Petos on klassinen teema kirjallisuudessa, muttei filosofiassa. Filosofia katsoo asioita ikuisuuden näkökulmasta ja tekee asioista abstrakteja. Olisi ehkä syytä palata teatteriin, katsoa asioita näyttämöltä. Brutus on mielenkiintoisempi kuin Julius Cesar.

Ranskalaiset taiteilijat ja intellektuellit saattoivat olla oikeassa manifestissaan. Se ei silti tarkoita, että kaikki arvojen pettäminen olisi pelkästään vaarallista. Jos petän arvot, hylkään itseni, mutta joutuessani tyhjän päälle avautuu uusi mahdollisuus, ehkä olen jo tiellä uusien arvojen luomiseen….

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Jagon kuiskaus

 

Filosofiakahvilan aihe 3.10./4.10./5.10.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Jago kuiskaa isäntänsä Othellon korvaan: “Vaimosi Desdemona pettää sinua.” Niin kauan kuiskaa, että Othello, joka ei ensin usko Jagon sanoja, lopulta tappaa vaimonsa, sitten itsensä. Jago on demoninen ääni, hän on manipuloija. Hän vihaa Othelloa ja tuhoaa hänet juonittelun avulla, puheella.

On tärkeää kuunnella toisia, mutta William Shakespearen hahmo muistuttaa meitä siitä, että joidenkin kuunteleminen on vaarallista.  Jos katsomme , analysoimme miten Jago puhuu, voimme saada esiin varoitusmerkkejä. On syytä olla epäileväinen, kun meidän tunteisiin vedotaan ja meitä houkutellaan rakastamaan, vihaamaan, halveksimaan tai ihailemaan.

Jagon puhe naamioituu informoinniksi. Osaammeko erottaa mainoksen ja informaation, mielipidekirjoituksen ja uutisen? Nämä ovat meidän jokapäiväisen elämän vaikeuksia.

Jagon kuiskaus johtaa vihaan, omistushaluun, murhaan. Shakespearen näytelmän oivaltavuus ja kauheus on siinä, että kyseessä on kuiskaus - ei huuto, ei torilla pidetty kansaa villitsevä puhe. Tästä seuraa meille erityinen ongelma. Miten pysyä valppaana, kun puhe ei ole tavanomaista populismia, vaan ystävän tai uskotun jokapäiväisiä sanoja?

Kun joku sanoo, että on lukenut lehdestä, että niin ja näin, on syytä kysyä, onko hän todella lukenut. Ihminen ei valehtele; hän uskoo lukeneensa. Ehkä hän on lukenut otsikon ja arvailee sen pohjalta, mihin lehti pyrkii tai mihin se on syyllistynyt valitessaan uutisen (sovinismi, vihervasemmistolaisuus). On siis syytä epäillä kaikkia hyväntahtoisiakin ja rehellisiä, ennen kaikkea. On syytä varoa itseään.

Jago nähdään kierouden, manipuloinnin, kaunaisuuden ruumiillistumana. Mutta Othello kallistaa korvansa hänen suutaan kohti. On hyvä haukkua lehdistöä, poliitikkoja, kansainvillitsijöitä. Omaan itseen ei käännä katsettaan kukaan.

Jago puhuu paljon. Hän puhuu enemmän kuin Hamlet. Tekstiä on 1097 riviä. Tämä voisi olla ensimmäinen varoitusmerkki, joka meidän olisi syytä pitää mielessä: Paljon puhuva yrittää jotain.

Toinen varoitusmerkki on se, että Jago imartelee Othelloa. Joku on sanonut, että Othellon alaotsikko voisi olla Pluarakhoksen tunnetun kirjoituksen otsikko: Miten  erottaa imartelija ystävästä? Täytyy muistaa, että Jagon on taitava. Tehtävä ei ole helppo.

Onko syytä kuunnella filosofia? Ei välttämättä, jos uskomme Cristóbal Serraa (1922-2012), joka julkaisi vuonna 1999 pienen kirjasen, jonka nimi oli Nótulas. Yksi opuksen äpäräteksti on seuraavanlainen:

"Älä mene filosofin luokse. Mene nuorallatanssijan luokse ja tee samoin kuin hän: mene kävellen löysällä köydellä. Katso jos filosofi herää horroksestaan. Eikö sinusta vaikuta, että hän on kovin uninen?"

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Sano joka päivä itsellesi

 

Marcus Aurelius kirjoittaa itselleen tarkoitetuissa muistiinpanoissa: "Sano joka päivä itsellesi..." Näiden sanojen jälkeen hän antaa hyviä neuvoja. Tällä kertaa en kiinnitä huomiota näihin hyviin neuvoihin. Kiinnitän huomiota kahteen asiaan tässä yksinkertaisessa lauseessa.

1."Sano itsellesi." Ihminen puhuu itselleen. Marcus Aurelius muistuttaa itseään siitä, mitä on hyvä sanoa, miten puhuttava.

2."Joka päivä." Filosofi-keisari kehottaa puhumaan tietyllä tavalla itselleen jatkuvasti, joka päivä. Itselleen puhuminen on harjoitus.

Filosofiakahvila 3.10./4.10./5.10.

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa! Zoomin kautta tiistaisin, Torre del Marissa keskiviikkoisin, Fuengirolassa torstaisin. 6 euroa/krt. Saa maksaa enemmän.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Eräänlainen motto syyskaudelle

 

Cristóbal Serra

Tässä eräänlainen motto filosofiakahvilan syyskaudelle: 

"Älä mene filosofin luokse. Mene nuorallatanssijan luokse ja tee samoin kuin hän: mene kävellen löysällä köydellä. Katso jos filosofi herää horroksestaan. Eikö sinusta vaikuta, että hän on kovin uninen?"

(Cristóbal Serra)

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa! Zoomin kautta tiistaisin, Torre del Marissa keskiviikkoisin, Fuengirolassa torstaisin. Julkaisen pian aiheet. 6 euroa/krt. Saa maksaa enemmän.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Filosofiakahvilan aiheet syyskaudella 2023

 

Filosofiakahvilan aiheet syyskaudella 2023

 

1.Jagon kuiskaus 

2.Petos 

3.Itsepetos 

4.Tyyli 

5.Sankari 

6.Lapset ilman valoa 

7.Pettymys         

8.Negatiivisuus 

9.Laotse ja pehmeys 

10.Uusi elämä             

11.Max Weber ja poliitikko 

 

Filosofiakahvila 3.10./4.10./5.10.

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa! Zoomin kautta tiistaisin, Torre del Marissa keskiviikkoisin, Fuengirolassa torstaisin. 6 euroa/krt. Saa maksaa enemmän.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa

 Filosofiakahvila 3.10./4.10./5.10.

Filosofiakahvila alkaa lokakuussa! Zoomin kautta tiistaisin, Torre del Marissa keskiviikkoisin, Fuengirolassa torstaisin. Julkaisen pian aiheet. 6 euroa/krt. Saa maksaa enemmän.

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa.

Filosofiakahvila  Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila