1900-luvun ajattelija ja intellektuelli kuului kirjojen kulttuuriin. Walter Benjamin (1892-1940) oli vaeltaja. Hän asui ainakin Berliinissä, Riigassa, Napolissa, Pariisissa ja Ibizalla. Kun hän saapui uuteen paikkaan, ensimmäiseksi hän järjesti kirjastonsa. Kirjat olivat isänmaa, muistot, koko maailma. Robert Oppenheimer (1904-1967) kertoi, että Arizonassa tehdyn ensimmäisen ydinkokeen jälkeen hänen mieleensä tulivat sanat Bhagavad Gitasta, hindulaisuuden pyhästä kirjoituksesta: "Now, I am become Death, the destroyer of worlds." (Nyt olen kuolema, maailmojen tuhoaja.) Ydinkokeen peitenimi oli Trinity. Nimitys tuli Oppenheimerin itsensä mukaan John Donnen runosta. Nämä miehet kuuluivat kirjojen kulttuuriin; kirjat ja tekstit läpäisivät heidät ja heidän ajatuksensa, tavan katsoa ja nähdä.
Tuleeko tämän vuosisadan intellektuelli kuulumaan toisenlaiseen kulttuuriin? Todennäköisesti. Joidenkin mielestä varmasti. Tämä tietysti edellyttää, että jokin sellainen eläin kuin intellektuelli on vielä tälla vuosisadalla mahdollinen.
P.S. Vaikka minulla on omat epäilykseni, en ole ensimmäisenä hyppimässä intellektuellin haudalla. Mitä enemmän sillä haudalla hypitään, sitä varmempi olen intellektuellin tarpeellisuudesta. On vielä tehtävä viimeinen ponnistus ajattelun, kritiikin ja vapauden puolesta.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti