Kuva joka minulla on seinällä

Kuva: Kirsti Jantunen

Minulla on seinällä kuva. Se on työpisteeni edessä, jotta voin välillä pysähtyä, meditoida, tehdä pienen matkan, etsiä inspiraatiota.Valokuvaaja on  Kirsti Jantunen.

Kuvassa on pudonnut banaanin lehti. Siinä on läsnä hajoaminen ja kuolema, mutta myös muodonmuutos. Välillä se ei ole silmissäni banaanin lehti, vaan muinainen merieläin. Sillä on suu, joka puhuu vedenalaista kieltä. Tämä on kuvan yksi oudoimmista vaikutuksista. Ulkoisesti se kuvaa kuivuutta, mutta on kuin olisimme vedessä. 

Kuvan voima on suunnaton. Valokuva pysäyttää ajan, mutta tässä tapauksessa sen sisässä on ajan kulku. Kuva puhuu prosessista. Se muistuttaa jatkuvasta liikkeestä, virtauksesta, tulemisesta. 

Toisinaan ajattelen kuvan edessä, että pitäisi palata estetiikkaan. Ei välttämättä taidefilosofiaan, vaan kysymykseen kauneudesta. Vaikka nykytaide ole enää mitään kauneuden kulttia, tämä valokuva auttaa minua näkemään kauneutta siellä mistä sitä ei yleensä etsitä.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Luna

Miguel de Unamuno

Ceutan kriisistä voisi sanoa paljon. Voisi puhua Ceutan ja Melillan historiasta, Länsi-Saharasta, Marokon ja Espanjan suhteista jne. Espanjassa ja koko maailmassa yhdeksi ikonimaiseksi kuvaksi on noussut Punaisen Ristin työntekijä, joka auttaa nääntynyttä, kylmettynyttä ja nestehukasta kärsivää miestä. Kun mies vihdoin pystyy reagoimaan, hän vain itkee ja halaa auttajaansa. Yksi kuvista löytyy täältä:

https://www.bbc.com/mundo/noticias-internacional-57202308

Punaisen Ristin työntekijä, Luna, joutui vihan ja hyökkäysten kohteeksi. En aio siteerata näitä vihapuheita, joita leimaa ennen kaikkea rasismi. Siteeraan omaa tekstiäni muutaman vuoden takaa:

"Tarvitsemme muutakin kuin älyä; tarvitsemme tahtoa. Tahto merkitsee ponnistusta, rohkeutta ja päättäväisyyttä. Vanha filosofi, Unamuno, voittavien ja kuolemaa ylistävien fanaatikkojen edessä: ”Da asco de ser hombre.” Silti on aina niitä, jotka vastustavat noita voimia. Ihmisen ihmisyyden osaa kyseenalaistaa vain ihminen, ei hiiri. Siksi ihminen yököttää." 

Tietenkin Luna on saanut myös tukea ja monet näkevät hänessä rohkean ja energisen esimerkin ihmisestä, jossa ihmisyys ei ole vielä kuollut.

Siteeraamani katkelma jatkuu näin:

"Tulee tilanteita, jolloin jotkut tuntevat itsessään velvollisuuden tehdä vastarintaa, kun toiset haluavat kieltää yksilön tai ryhmän ihmisyyden. On ollut ihmisiä, jotka ovat vastustaneet brutaalisuutta. He ovat rohkeita ja päättäväisiä. Eivät aina filosofeja niin kuin Unamuno." 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Katkon kaikki punaiset langat

Kuva: Pasi Färm

Vaikka filosofiakahvilan ohjelmat ovat olleet aiheesta toiseen hyppääviä, mukana on ollut joitakin yhdistäviä teemoja. Joskus on ollut löydettävissä myös punainen lanka.

En muista, missä vaiheessa filosofiakahvilan syys- ja kevätkaudet muotoutuivat tällaisiksi, koska alunperin ei ollut tarkoitus yhdistää aiheita, luoda mitään punaisia lankoja.

Tänä keväänä (2021) tämä tendenssi alkoi murentua, vaikka jonkinlainen yhteiskunnallinen näkökulma aiheita yhdistikin. Tällä hetkellä ajattelen, että annan käynnistyneen murentumisprosessin jatkua. En aio tietoisesti tai väkisin yhdistää ensi syksyn aiheita. Katkon kaikki punaiset langat. Fragmentoin kaiken. Kirjoitan vain katkelmia ja elän ilman systeemiä, ilman synteesiä...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Kiitos etäkahvittelijoille ja kaikille jotka hengessä mukana

Kiitos kaikille, jotka olette halunneet ja jaksaneet olla mukana filosofiakahvilassa tänä keväänä ja koko koronatalvena!

Kiitos myös niille, jotka ovat olleet hengessä mukana. Kiitos kaikille, jotka olette tukeneet kuolevaisen yritystä pitää hengissä ajatusta ja keskustelua.

Ilman ajatusta ja keskustelua en selviäisi kollektiivisista enkä henkilökohtaisista koettelemuksista.

Tulen julkaisemaan joitakin hajanaisia ja lyhyitä merkintöjä myös kesällä. Joskus noista irtoheitoista kasvaa jopa kokonaisia keskustelun avauksia filosofiakahvilaan.

Jos mahdollista (jos maailman terveys ja omani sallii), filosofiakahvila jatkaa syksyllä perinteisessä muodossa eli kahviloissa. Jos mahdollista, myös videopuhelutapaamiset jatkuvat...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Älä mene filosofin luokse

 

Filosofiakahvilan kevätkauden päättäjäiset 14.toukokuuta

Filosofiakahvila jatkaa videopuhelutapaamisina! Ota minuun yhteyttä

pasifarm@yahoo.es

Perjantaisin Espanjan aikaa klo 18.00 (Suomen aikaa klo 19.00)

Tässä linkki tapaamiseen:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Tämä kevään viimeisenä juhla-aiheena 14. toukokuuta:

Cristóbal Serra (1922-2012) julkaisi vuonna 1999 pienen kirjasen, jonka nimi oli Nótulas. Hän nimesi näin oman lajinsa. Nótula tulee latinan sanasta nothus, joka merkitsee äpärää, sekoitusta, risteytystä.

Yksi opuksen äpäräteksti on seuraavanlainen:

"Älä mene filosofin luokse. Mene nuorallatanssijan luokse ja tee samoin kuin hän: mene kävellen löysällä köydellä. Katso jos filosofi herää horroksestaan. Eikö sinusta vaikuta, että hän on kovin uninen?"

En tiedä viisaudesta, mutta viisaasta saattaa olla välttää filosofeja. Se on selvää. Silti pääni jää täyteen kysymyksiä. Kuka on tuo olento, joka on vaipunut horrokseen? Missä hän on? Onko hän meissä? Voiko hänet todella herättää? 

Ehkä voimme etsiä vastauksia vain kävelemällä löysällä köydellä...

P.S. Kevään viimeisessä istunnossa voidaan myös keskustella kahdesta arkiston kätköistä löytyneestä hyvin lyhyestä muistiinpanosta. Lisäksi luvassa on loppukevennys - pakina, jonka otsikko on Piru, lukija.

Serra

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila