George Bataille sanoo eräässä postuumissa ja keskeneräisessä tekstissä: "Kysymys ilman vastausta. Ehkä. Mutta ilman vastausta kysymys katoaa." Tämä yhteydestään irrotettu tekstikatkelma pysähdyttää minut miettimään kysymyksiä ja vastauksia, niiden vaihtelevia suhteita.
Monta kertaa kysymys vaatii vastausta. Yhtä monta kertaa tiedämme jo etukäteen, ettei kysymykseen saada vastausta, ainakaan lopullista.
Joskus olen yrittänyt selventää tieteiden ja filosofian samankaltaisuutta ja eroamista kysymysten ja vastausten luonteen kautta. Keskimäärin tieteessä esitetty kysymys (jos se on mielekäs) vaatii vastausta. Sen saamiseen ei välttämättä (vielä) ole metodia. Tiedemies voisi kuitenkin sanoa, että kysymys, johon ei voi olla vastausta (tulevaisuudessakaan, kun laitteemme ja menetelmämme ovat kehittyneet) ei ole hyvä kysymys. Filosofiassa tilanne ei ole ihan näin yksinkertainen. Tai se on paljon yksinkertaisempi. Filosofiassa annetaan tietynlaisiin kysymyksiin vastauksia niin kuin tieteessä, mutta samalla se kysyy jotain erilaista kuin tieteessä.
Olen käyttänyt runoilija Edmond Jabèsin määritelmää ajattelusta: "Ajatteleminen on kävelemistä kysymyksen perässä." Niin tiedemies kuin filosofikin tekee näin: katsoo, mihin kysymys vie, antaa sen viedä. Tiedemies voi ainakin kuvitella pääsevänsä maaliin. Filosofi joutuu aloittamaan aina uudestaan.
Olen käyttänyt tällaista esimerkkiä filosofisesta kysymyksestä: "Miten minun pitäisi elää?" Vastaukset tähän kysymykseen eivät ole tieteellisen metodin saavutettavissa. Jos vastaamme kysymykseen esimerkiksi lääketieteellisestä näkökulmasta, kadotamme jotain kysymyksen luonteesta, esim. sen eettisen aspektin. Huomamme myös, että potentiaaliset vastaukset tähän kymykseen ovat eriluontoisia kuin tieteessä annetut vastaukset. Missään nimessä vastaus ei voi kaikkialla ja aina olla sama.
Bataillen tekstikatkelmassa annetaan yksi mielenkiintoinen tapaus, joka (tämä on hypoteesini) toistuu usein filosofian historiassa. Kysymys jää ilman vastausta ja siksi kysymys katoaa. Olisi mielenkiintoista kirjoittaa edes yksi filosofian historian luku tästä näkökulmasta, katsoa sitä kysymysten ja vastausten muuttuvien suhteiden, kysymysten ja vastausten syntymisen ja kuolemisen näkökulmasta... P.S. Jos kiinnostaa karma, tästä linkistä löytyy Reijo Ruotsalaisen tuore, raikas ja barbaarinen tulkinta asiasta
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
P.S. Jos kiinnostaa karma, tästä linkistä löytyy Reijo Ruotsalaisen tuore, raikas ja barbaarinen tulkinta asiasta
https://drive.google.com/file/d/1L-XugUOrzXesn7AnE3mgJfAcJWMvxqXO/view
