Katsoin kuningas Charlesin kruunajaisia muutaman minuutin. Ajattelin, että Monthy Python oli ohjannut seremonian. Sitten tajusin, mistä Monthy Python oli saanut inspiraation venähtäneisiin naamoihin, outoon kävelyyn, keskeyttäviin torviin jne.
Juhlallisuus ja seremoniat ovat koomisia. Niille nauraminen on ajattelun alku.
Kuninkuus on sinänsä koomista niin kuin todistaa tämä:
Niinkin sen voi nähdä. Katsoin Elisabetin ja Charlesin elämäntarinat ja nyt yöllä Usassa tehdyn Harryn haastattelun, ja ajattelen,.että brittihovi on suuri tragedia.
VastaaPoistaTavis luulee, että on onni syntyä kuninkaalliseksi, minä pidän sitä surullisen elämän alkuna.
Siitä alkaen kun ensimmäisen parkusi päästät olet kuolemaan asti kuin luupin alla. Orja.
Harry on ajatteleva ihminen,
terapiansa käynyt ja käyvä, Charles ja muut tuskin.
Harryn haastattelun