Rangaistus

 

Oscar Wilde sanoi:

“If you want to be a grocer, or a general, or a politician, or a judge, you will invariably become it; that is your punishment. If you never know what you want to be, if you live what some might call the dynamic life but what I will call the artistic life, if each day you are unsure of who you are and what you know you will never become anything, and that is your reward.”

Tässä katkelmassa on monta asiaa, joihin saatan jonain päivänä palata. Tällä kertaa totean vain, että Wilde tapansa mukaisesti rikkoo kliseisen käsityksen, jonka mukaan on hyvä tietää, mikä haluaa olla. Hän sanoo, että sinusta tulee lopulta mitä haluat olla ja se on sinun rangaistuksesi.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Vakavuuden puute

Tiedän kärsiväni kroonisesta vakavuuden puutteesta. En ole filosofi, mutta yritän silloin tällöin kyseenalaistaa käsityksiämme. Oletamme, että vakavuus on hyvä asia. Miksi? 

Laurence Sterne sanoi: ”Vakavuus on kehon salaperäinen tila, jonka tarkoitus on salata sielun puutteet.” Vaikka emme uskoisi Sterneä, voimme todeta, että aika ajoin tietyn lajin vakavuus hymyilyttää, jos ei epäilytä...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Descartes ja demoni

 

Syksyn filosofiakahvilassa tulee olemaan aiheina sekä petos että itsepetos.

René Descartes (1596-1650) halusi varmuutta. Hän pelkäsi, että itse pettää itseään, synnyttää iluusion. Hän epäili, että havainnon kautta ei saa varmaa tietoa, koska oletti pahansuovan ja pettävän demonin tuottavan meille sellaisia havaintoja, joka antaa väärän kuvan todellisuudesta. 

On selvää, että tämä ns. kartesiolainen demoni on sukua varhaiskiristittyjen demoneille, jotka olivat koko ajan pettämässä meitä, luomassa uskoa että pahat asiat ovat hyviä jne. 

Petoksen ja itsepetoksen teemat ovat siis kummitelleet filosofiassa ja ne liittyvät esim. illuusiota koskeviin pohdiskeluihin. Filosofia ei ole ajattelua tyhjiössä, irrallaan muusta maailmasta. Kristinuskon demonit ovat uineet sen sisään...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

 

Välittäminen ja välinpitämättömyys

Välinpitämättömyys tulee jonain kauniina päivänä olemaan filosofiakahvilan aiheena. Sitä ennen totean, etteivät välittäminen ja välinpitämättömyys ole aina toisensa poissulkevia.

Kun Nina Simone laulaa My Baby Just Care For Me, hän ei piirrä esiin muotokuvaa kylmästä, kaikessa välinpitämättömyyttä osoittavasta olennosta, vaan sellaisesta, jonka välittäminen on keskittynyttä:

 

My baby don't care for shows

My baby don't care for clothes
My baby just cares for me
My baby don't care for cars and races
My baby don't care for high-tone places

 

Liz Taylor is not his style
And even Lana Turner's smile
Is somethin' he can't see
My baby don't care who knows
My baby just cares for me

Välinpitämättömyys on tässä merkki välittämisestä.

https://www.youtube.com/watch?v=SE1VrzT6RrQ

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

 

Runo pierulle

 

Francisco de Quevedo (1580-1645) on espanjalaisen kirjallisuuden klassikko, niin sanotun kultaisen vuosisadan (Siglo de Oro) suuri edustaja. Hän kirjoitti mm. tällaisen runon:

RUNO PIERULLE

 

Joku minulta kysyi kerran

Mikä pieru on?

Ja minä lempeästi vastasin:

pieru on pieru,

ilmaa ruumiinsa ja tuulta sydämensä.

Pieru on kuin murheinen sielu.

Toisinaan henkäisee,

toisinaan jyrähtää.

Kuin nopeasti, rajusti

virtaava vesi.

 

Pieru on kuin lentävä pilvi,

myrkyttää missä kulkeekin.

Pieru on elämä, pieru on kuolema,

ja siinä on jotain viihdyttävää:

pieru vaikeroi, pieru itkee,

pieru on ilmaa, pieru on ääntä

ja joskus karkuun lipsahtaa.

Pieru on vahva, se on huikea,

niitä päästävät kaikki.

 

Tässä maailmassa pieru edustaa elämää,

sillä paavikin paukuttelee.

On sivistyneitä ja oppimattomia pieruja,

aikuisia, myös imeväisiä,

on vahvoja, on heikkoja,

tulpan halkaisijan mukaan.

On surullisia pieruja, on nauravaisia,

isäntänsä maun mukaan.

 

Jos jonain päivänä pieru ovellasi kolkuttaa,

älä sitä häneltä sulje, avoimeksi jätä.

Anna sen puhaltaa, anna sen pyöriä,

jos joku sitä sattuisi nuuhkaisemaan.

 

Pierut ovat myös oppineita,

sillä koulutetutkin niitä päästelevät.

Pierussa on jotain hirvittävää,

jos sitä pidättelet, hautaan se vie.

Tämä runo päättyy nyt tähän

kun pierut on päästetty.

(Käännös: Mia Konu ja Pasi Färm)

Yritän pitää tämän runon mielessäni, kun luen filosofian klassikoita (Platonia, Kantia, Hegeliä etc.), jotta onnistuisin pitämään asiat mittasuhteissaan. Quevedo oli myös poliitikko. Kun kuuntelen nykypoliitiikkojen puheita, ajattelen miten erilaisia sanoja he kerran päästivät suustaan...

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila