Olen puhunut monta kertaa rasismista. Tulen puhumaan tulevaisuudessakin. Nyt en halua selittää, mikä tulee olemaan tulevien puheideni näkökulma. Haluan tehdä vain pienen sivuhuomautuksen.
1960-luvulla Yhdysvalloissa syntyi kulturaalinen liike, jonka motto oli "black is beautiful". Se oli näkyvä ja kuuluva liike, asenne ja olemisen tapa. Liikkeen edustajat opettelivat olemaan ylpeitä siitä, mikä oli ollut herjausten kohde ja aihe. Häpeä koki muodonmuutoksen.
Viime vuosien yksi tärkeimpiä kansainvälisiä poliittisia liikkeitä on BLACK LIVES MATTER. Liike perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 2013. Syy on yksinkertainen. Mustien ja varsinkin mustien miesten tulee pelätä poliisia. Tutkimusten mukaan heillä on 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys kuin valkoisella tulla poliisin tappamaksi.
Jos nämä iskulauseet asettaa vierekkäin, uudemman lauseen implikoima surullisuus pysäyttää. Ajattelen sen sisältöä ja tosiasiaa, että se joudutaan ilmaisemaan. Joudun sanomaan itselleni: "Yhä on syytä palata kysymykseen rasismista, vielä ei olla puhuttu tarpeeksi."
Ajattelen tuota lausetta enkä voi hengittää. En voi hengittää.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti