Kiitos ja vähän muuta

 

Filosofiakahvila menee tauolle ja jatkaa uudestaan tammikuussa (15.1.)

Filosofiakahvila jatkaa videopuhelutapaamisina! 

Aiheista ja aikatauluista myöhemmin.

Kiitos kaikille, jotka olette osallistuneet filosofiakahvilaan näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kiitos myös kaikille, jotka ovat muulla tavalla tukeneet. 

Koska en pystynyt kirjoittamaan oikeaa joulusaarnaa, sanon tämän:

Joulusaarnan kirjoittamisen vaikeudesta

Koko syksyn haaveilin siitä, miten moitin ja paheksun ihmisiä tässä perinteellisessä joulusaarnassa. 

On kaksi syytä, miksi haaveet vajosivat unholaan. Ensimmäinen syy on, että ihmiset katosivat enkä enää voinut muistaa, mistä moittia puuttuvia ihmisiä. Toinen syy on yleistyneessä halussa paheksua. En enää halua osallistua sellaiseen. Sillä tavalla minusta on tullut parempi ihminen.

Jos yritän tehdä joulusaarnaa käyttäen perinteellisiä kuvia Jeesuksen syntymästä, olen entistä pahemmassa pulassa. Kun ajattelen alkua, tulee loppu mieleen. Pojalla on vieläkin vaipat jalassa, kun käy tosi huonosti. Ajattelen niitä vaippoja enkä pääse oikeaan vireeseen.

Kirjoittaminen on työlästä ja joulusaarnan kirjoittaminen erityisen inhottavaa. Tulevaisuudessa yritän muistaa sen. Mutta mikään ei ole niin vaikeaa kuin muistaminen.

(Yksi kevään aiheista... kevään loppupuolella on muistaminen.)

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila