Serres
Filosofiakahvila 6.12./7.12./9.12.
Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaina 6.12. klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkona 7.12. klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa.
Filosofiakahvila Fuengirolassa poikkeuksellisesti perjantaina 9.12. klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).
Linkki zoom-tapaamisiin:
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
Aiheen antoi eräs espanjalainen
konservatiivipoliitikko, jolta kysyttiin uudesta
selvityksestä, jonka mukaan köyhien määrä oli lisääntynyt Madridissa. Hän
katseli ympärilleen, lähinnä lattialle ja sanoi: “Missä ne ovat ne köyhät? Minä
en näe köyhiä.”
Michel Serres (1930-2019)
ei syntynyt etuoikeutettuun perheeseen. Hän oli merimies, josta tuli filosofi
ja tiedehistorioitsija, Ranskan Akatemian jäsen ja muun muassa professori
Stanfordin yliopistoon. Hän oli välillä niin köyhä, että joutui lainaamaan
rahaa ostaakseen ruokaa perheelleen. Serres puhuu monissa teksteissään
köyhyydestä ja köyhistä (Huumeet, Hermes IV etc.). Köyhät ilmaantuvat hänen
teksteihinsä moninaisilla tavoilla. He ovat haavottuvaisia olentoja, joihin
vallankäyttäjät kohdistavat julman ja murhaavan politiikkansa. Serres puhuu
myös toistuvasti siitä, miten puritaanit pelkäävät köyhiä.
Poliitikko ei näe köyhiä.
Hän väistää näin vastuuta, mutta ehkä hän ei näe heitä, koska pelkää heitä,
elää muurien suojassa. Poliitikon puhe sisältää kohdan, jossa hän toteaa
kuitenkin köyhyien olevan heidän huomion kohde. Herää kaksi kymystä: 1) Miten
köyhistä tuli poliittisen huomion kohde? 2) Miksi köyhiä pelätään?
Historioitsija,
myöhäisantiikkiin erikoistunut Peter Brown on yrittänyt vastata ensimmäiseen
kysymykseen. Ennen kristinuskoa köyhiä varten oli hyväntekeväisyyttä Roomassa,
mutta köyhiä ei nähty omana luokkana. Kristinuskon myötä heistä tuli
huolenpidon ja rakkauden kohde sekä oma luokkansa, joka johtajien piti ottaa
huomioon. Pelko näkyy uudella ajalla esimerkiksi Francis Baconin tekstissä Of
Sedition and Troubles. Siinä hallitsijoiden pelon ja huolen aiheeksi nostetaan
se, onko ihmisillä ruokaa ja millaisia mielipiteitä heillä on. Molemmat voivat
aiheuttaa kapinointia.
Köyhyys on kuitenkin
ollut myös haluttu asia – sekä antiikin aikana että kristinuskon aikana, tosin
kirkko on joutunut ojentamaan tiettyjä piirejä, esimerkiksi fransiskaaneja,
jotka ovat vieneet köyhyysvelvoitteen joskus liian pitkälle. Jotkut antiikin
filosofit kuten kyynikot sanoivat, että köyhyys on itsenäisyyden tae. Tämä
saattaa tuntua paradoksaaliselta nykypäivänä, mutta kuuluisa andekdootti
Platonista Diogeneestä valaisee asiaa.
Anekdootista liikkui
antiikin maailmassa monenlaisia versioita. Yksi on tämä: Platon kohtasi
Diogeneen kadulla syömässä salaatinlehtiä. Platon sanoi: “Jos palvelisit
Dionysiosta (Dionysios II, Sisilian
Syrakusan johtaja), sinun ei ehkä
tarvitsi syödä pelkkää salaattia.” Diogenes vastasi: “Jos sinä tottuisit
syömään salaattia, sinun ei ehkä tarvitsisi imarrella häntä.”
Tarina valaisee köyhyyden
merkitystä Diogeneneelle, sillä riippumattomuus, joka oli tavoiteltavia
asioita, liittyi valtasuhtesiin ja tässä tapauksessa siihen, ettei ollut
pakotettu imartelemaan ketään, toisin sanoen mukautumaan toisen tahtoon sen takia
että toinen oli mahtavampi tai voimakkaampi.
Emme tietenkään tiedä, onko
tarina totta. Platon ja Diogenes olivat aikalaisia, joiden välillä oli kaikesta
päätellen jännitteitä. Olisi hauska kuvitella, että tarina on totta, ja Platon
tästä intoutuneena ja todistaakseen itselleen olevansa muuta kuin lörpöttelijä
ja huijari, meni sanomaan tyrannille suorat sanat. Hän nimittäin meni.
Poliitikko, joka ei näe köyhiä, kieltää oman historiansa ja pelkää ehkä kapinaa. Hänellä voi olla hyvä syy kääntää katse pois. Köyhä voi olla joku, jolla ei ole mitään menetettävää. Itse en ole koskaan mennyt pitkälle, varsinkaan niin pitkälle kuin Diogenes meni. Olen kuitenkin pysähtynyt ajattelemaan. Minulla ei ole mitään rikkautta vastaan, mutta en halua tulla rikkaaksi hinnalla millä hyvänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti