Michel Foucault oli filosofi, joka tutki tunnustusta
rituaalina ja käytäntönä, jolla on pitkä historia ja suuri merkitys
länsimaisessa kulttuurissa. Mal fair,
dire vrai -luennoilla Leveunin katolisessa yliopistossa vuonna 1981 hän käytti
seuraavanlaista esimerkkiä 1830-luvulta.
Tohtori Leuret pisti selvästi mielenvikaisen potilaan
kylmään suihkuun ja sanoi:
“Puhutte hulluuksia.”
Potilaan mielestä hän tiesi, mitä oli nähnyt ja kuullut. Lääkäri totesi, että jos potilas tahtoo hänen olevan
tyytyväinen, olisi parempi totella ja olla järkevä. Hän pyytää potilasta
olemaan ajattelematta enää järjettömiä ja olemaan puhumatta niistä. Potilas
suostuu vastahakoisesti. Tohtori ei ole vakuuttunut ja sanoo antavansa kylmän
suihkun kunnes potilas tunnustaa kaikkien puheidensa olevan hulluutta.
Potilas
saa taas kylmän suihkun ja hän sanoo kaikkien kuvitelmiensa olevan hulluutta,
koska tohtori pakottaa sanomaan niin.
Tohtori
sanoo:
“Tuo ei
riitä minulle. Annan taas kylmän suihkun jotta myöntäisitte vapaasta tahdosta,
että olette hullu.”
Lopulta
potilas tunnustaa olevansa hullu (naiset eivät herjaa häntä eivätkä miehet
vainoa häntä) ja hän paranee.
Kieltämättä
mielenkiintoinen esimerkki järjen ja järjettömyyden dialogista ja tunnustuksen
yhdestä, terapeuttisesta, funktiosta.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti