Filosofiakahvila 3.12./4..12./5.12. Huom. Torre del Marin paikka vaihtuu
Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Perinteinen paikka Massai Mara Beach Club ON KIINNI, uusi paikka (kokeilu) Restaurante Berebere, Paseo Maritimo Poniente eli seuraava länteen päin
Filosofiakahvila Fuengirolassa torstaisin klo 16.00. Hotel Ilunion, Paseo Maritimo Rey de España 87(ent.Rafaelin aukio).
Linkki zoom-tapaamisiin:
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
(Torre del Marin paikka on kiinni keskiviikkoisin. Ehdotuksia paikasta otetaan vastaan.)
1.
Jotain
tapahtuu. Kun filosofi ajattelee tätä,
hän ajattelee muuta kuin olemista; ainakaan hän ei ajattele koko ajan pysyvää,
ikuista. Hänen ympäristökseen ja ehkä välineekseen tulee historia.
Historioitsija tutkii menneisyyden tapahtumia, muuttuvaa maailmaa.
Tämä
sotii monenlaisia filosofisia perinteitä vastaan. Monet
haluavat filosofian olevan asioiden katsomista ikuisuuden näkökulmasta. Jos
ajattelee historiallisesti, se on jotain muuta. Aristoteles
sanoi, että historia puhuu jostain singulaarisesta, erityisestä. Filosofinen
puhe ja totuus ilmaisee hänen mukaansa jotain yleisempää. Historian
ja nykypäivään kääntyneen katsee merkitys on silti moderneina aikoina ollut
ilmeinen, silmiinpistävä. Ei tarvitse kuin vilkaista Hegelin tekstejä.
Ajankohtaiset tapahtumat ovat läsnä kaikessa.
Kun filosofia sekoittuu historiaan tai historiasta ja ajattelijan omasta ajasta tulee kysymys, ajattelu suuntautuu tapahtumaan, siitä tulee keskeinen käsite.
Paul Veyne puhuu tosiasian, kokemuksen ja tapahtuman
suhteesta. Jotkut historiallinen tosiasiat – tuotantovoimat tai
höyrykone – voi nähdä sosiaaliseen todellisuuteen vaikuttavina tekijöinä
(determinaciones), mutta niiden pitää kulkea ajatuksen läpi tullakseen
eletyiksi, jotta niistä voisi tulla tapahtuma.
Tapahtuman metsästäjä yrittää selvittää, käsittää
tapahtuman sisällä olevan ajatuksen, vaikka kuinka hiljaa ajatellun.
2. Tapahtumallistaminen
Tapahtumallistamisesta puhui Michel Foucault. Tunnemme
usein houkutusta nähdä asioissa pysyvyyttä. Viittaamme antropologiseen
piirteeseen. Ranskalaisajattelijan mukaan olisi hyödyllistä tavoittaa
”singulaarisuus”. Foucault yrittää näyttää, että jokin käytäntö ei ole niin
välttämätön kuin miltä näyttää; ei ole esimerkiksi itsestään selvää, että
hulluja alettiin pitää mielisairaina. Tapahtumallistaminen yrittää näyttää
myös, millaiset strategiat, voimat, kytkökset, olosuhteet tekivät jostakin
asiasta itsestään selvän, välttämättömältä näyttävän.
Tapahtumallistaminen on työläs ja vaikea haaste
ajattelulle, mutta kuvittelen sen olevan tärkeä johtotähti, koska niin monista
asioista tehdään itsestään selviä ja ajattelun yksi tarkoitus on
kyseenalaistaminen.
3. Tapahtumallisuus
Mihail Bahtin (1895-1975) puhui tapahtumallisuudesta
yrittäessään hahmottaa eettisen subjektin tilannetta vähemmän abstraktisti kuin
yleensä. Olemassaolon tapahtumallisuus (sobytiinost) oli hänelle olemisen
elävyyttä, kykyä muutokseen. Tapahtumallisuus on tapahtuman epälopullisuutta;
jotain ei ole lopullistettu, saatettu loppuun.
Bahtinin idea koskee metodia. Jos meillä on jokin
moraalinen tilanne, sitä ei voi kuvata vain abstraktien sääntöjen avulla – tai
ainakin jotain jää uupumaan. Minunkin päässäni tapahtumallisuus on
metodologinen käsite. Ainakin siinä mielessä, että se on jotain, jonka yritän
tavoittaa; siihen ajatukseni tähtää. Käytännössä tämä merkitsee, että yritän
tavoittaa jotain tapahtuman sisällä. Yritän löytää kysymyksen...
4.Mitä filosofia on minulle?
Minulle filosofia on diagnoosia ja askeesia. Yhdistävä
käsite on tapahtuma. Filosofia tekee diagnoosia siitä mitä tapahtuu ja se on
askeesia, valmistautumista tapahtumaan...
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti