perjantai 18. toukokuuta 2012

Pidot

(Gigola Giambattista: Pidot)

En ole platonisti. Se on varmasti tullut selväksi. Enkä usko, että filosofia on ollut pelkästään Platonin kommentointia, alaviitteitä hänen teoksiinsa. Monet hänen kysymyksistään ovat silti seuranneet meitä ja me olemme seuranneet niitä. Ajallinen etäisyys ja varmasti oma vanheneminen, siis rauhoittuminen, antaa nautinnollisuudelle tilaa. Nyt voi lukea Platonia suuttumatta, tekemättä liikaa väkivaltaa näille teksteille. Siksi onnistun jo näkemään, että Platonin Pidoista löytyvät monet omista kysymyksistäni.

Pidoissa yhdistetään valmistautumisen, valmentautumisen, kysymisen ja dialogin teemat. Nämä ovat olleet minunkin aiheitani. Näihin kysymyksiin ovat liittyneet monet filosofiakahviloiden alustuksista, jotka ovat aina pyrkineet olemaan avauksia, kipinöitä, jotta voisimme käynnistää dialogin ja sitä kautta valmistautua, valmentautua. Mihin me valmistaudumme? Mihin valmentaudumme? Ehkä pitoihin.

Espanjalainen filosofi Marco Díaz Marsá kommentoi Pitojen sivuja. Hänen mukaansa kyse on kysymyksen valmistelemisesta, tien valmistelemisesta ja toisen kohtaamisen valmistelemisesta. Diáz Marsá kirjoittaa: ”... se ei ole mikä tahansa tie tai mikä tahansa käveleminen: tie kohti kysymystä – joka on myös tie kohti kaupunkia – tehdään puhuen ja kuunnellen.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti