Ensi syksynä yksi keskeinen teema on arvot. Se ei ole sama kuin sanoa, että aihe olisi arvofilosofia. Näkökulmani on varmasti oudompi kuin mihin ollaan totuttu arvofilosofiaa, etiikkaa ja moraalifilosofiaa käsittelevissä perusteoksissa. Olen outo ja kunnioitan omaa outouttani. Jos minulla on vain voimia, en toimi niin kuin oikeat ja hyvät opettajat, herrat ja rouvat professorit.
Aina puhutaan relativismista ja siitä miten huono asia se on, paitsi jos se on omien arvojen puolustamisen kannalta hyödyllistä. Vähemmän puhutaan universalisoinnin vaarasta. Sitä on harjoitettu muun muassa kolonialismissa - afrikkalaisen korjaamisessa ja oikaisemisessa.
Olli Löytyn kirjassa Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta (Teos, 2008) on yksi virke, joka on kuin pieni, julma proosaruno kolonialismista:
"Parkitsemattomasta virtahevonnahasta tehty, puumaisen kova, korkkiruuviksi kiertynyt, veitsenterävä piiska sai jo muutaman kunnon iskun jälkeen veren valumaan saatanan selästä."
Tekisi mieli tehdä tuosta motto syksyä varten. Mutta ehkä minut ymmärrettäisiin väärin...
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti