Canguilhem
pasifarm@yahoo.es
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
Seuraava muistiinpano voi olla keskiviikkona 16. syyskuuta ja perjantaina 18. syyskuuta pidettävän harjoittelukierroksen aiheena.
Minulla on kaksi
johtotähteä tai ohjenuoraa, joiden toivon ja uskon suuntaavan minua. En tiedä, pääsenkö
maaliin tai osunko tauluun, mutta minulla on suunta.
Ensimmäinen johtotähteni on Friedrich Nietzschen (1844-1900)
Iloisen tieteen fragmentti 328, jolla on vaarallisen tuntuinen otsikko: Tehdä
vahinkoa tyhmyydelle. Nietzsche viittaa saarnaajiin, jotka puhuvat egoismia
vastaan. Hän toteaa, että jatkuvat saarnat ovat tehneet vahinkoa egoismille ja
ottaneen siltä hyvän omantunnon ja hyväntuulisuuden. Tämä tuhansia vuosia
kestänyt puhe on - vaikka Nietzsche ei sitä kohteliaisuuttaan sanokaan -
kristillistä ajattelua, jonka perusidea on tämä: "Egoismisi on
onnettomuutesi."
Nietzsche vertaa tätä saarnaa aikaisempaan, Kreikassa Sokrateen myötä
käynnistyneeseen saarnaan. Sen sisältö on ollut tämä: "Teidän
ajattelemattomuutenne ja tyhmyytenne, eläminen normin mukaan, teidän
alistuminen naapurienne mielipiteisiin on syy miksi te hyvin harvoin saavutatte
onnellisuutta, kun me ajattelijat olemme - nimenomaan ajattelijoina -
onnellisempia."
Nietzsche ei varsinaisesti ota kantaa, oliko filosofien saarnan perusteet
paremmat kuin egoismin vastaisten puheet, mutta hän toteaa, että ne kuitenkin
ottivat tyhmyydeltä pois hyvän omantunnon, tekivät vahinkoa tyhmyydelle.
Tämä fragmentti on johtotähteni, koska en ole keksinyt vielä parempaa syytä jatkaa,
filosofoida huomennakin. Ehkä kyse on vain unelmasta ja liioittelusta, mutta
pelkkä ajatus siitä, että voi vahingoittaa tyhmyyttä, auttaa jatkamaan.
Toinen johtotähteni on ajatus ja asenne, jonka George Canguilhem
(1904-1995) ilmaisi luennossaan Aivot ja ajattelu (1980). Canguilhem kommentoi
varsin teknisiä, aivotutkimukseen liittyviä asioita ja puhui unelmasta
paikantaa erilaiset inhimilliset toiminnot aivojen eri osiin. Tähän unelmaan
liittyy halu voida ennakoida ja korjata erilaiset häiriöt ja poikkeamat. Ne
halutaan korjata tiettyjen parametrien mukaan, ja nämä parametrit sovitaan ja
säädetään sen mukaan, miten meidän pitäisi ajatella, tuntea tai toimia.
Canguilhem toteaa, että filosofinen ajattelu, joka pyrkii ymmärtämään, miten
ajattelemme, tavoittelee jotain hyvin erilaista, jopa päinvastaista.
Tavoitteena ei ole yllyttää meitä ajattelemaan niin kuin meidän halutaan
ajattelevan. Filosofisen pohdiskelun tarkoitus on puolustaa meitä tällaisia
julkilausuttaja tai salattuja pyrkimyksiä vastaan.
Canguilhemin huomio on johtotähteni, koska se auttaa minut näkemään, että
ajattelu on tai se voi olla itsepuolustuslaji. Me tarvitsemme
itsepuolustuslajia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti