Oscar Wilde
Filosofiakahvilan aihe 9.4./10.4/ Fuengirolassa ei ole enää tänä keväänä.
Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)
Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa
Linkki zoom-tapaamisiin:
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
Oscar Wilde (1854-1900)
kirjoitti:
“If you want to be a grocer, or a
general, or a politician, or a judge, you will invariably become it; that is
your punishment. If you never know what you want to be, if you live what some
might call the dynamic life but what I will call the artistic life, if each day
you are unsure of who you are and what you know you will never become anything,
and that is your reward.” (Jos haluat
olla kauppias, kenraali, poliitikko tai tuomari, sinusta varmasti tulee
sellainen ja se on rangaistuksesi. Jos et koskaan tiedä mikä haluat olla, jos
elät mitä toiset saattaisivat sanoa dynaamiseksi elämäksi mutta mitä minä
nimitän taiteelliseksi elämäksi, jos joka päivä olet epävarma siitä mitä olet ja
mitä tiedät, et tule miksikään ja se on palkintosi.)
Katkelmassa on monta huomionarvoista asiaa.
1.Ikivanha ajattelu palkinnoista ja rangaistuksista kääntyy
ylösalaisin. Se josta tulee jotain (kenraali, tuomari tms.) kärsii
rangaistuksen. Se josta ei tule mitään, saa palkintonsa siinä, ettei hänestä
tule mitään. Hyvä asia ei ole tulla joksikin; se on rangaistus. Tällainen
ihminen on vanki. Hän ei voi olla muuta.
2. Vanha ajatus itsetuntemuksen arvosta kyseenalaistuu. Itsensä
tunteva tekee oman vankilansa. Epävarma ja epätietoinen elää dynaamista elämää.
3. Wilde sanoo dynaamista ja elävää elämää taiteelliseksi. Taiteellista elämää ei
siis ole taideteosten tekeminen ja opiumin polttaminen boheemipiireissä. Se on
sitä, ettei tiedä mikä haluaa olla eikä tule joksikin; se on pysymistä
liikkeessä.
Wilde ja hänen aikautensa yritti elvyttää jotakin, jota
voisi sanoa olemassaolon estetiikaksi:
taiteelliset ja esteettiset arvot haluttiin tuoda elämään, olemassaoloon
luotiin tyyliä. Jotkut tahtoivat rakentaa elämisen taidetta. Sanon tätä
yritykseksi elvyttää kahdesta syystä.
1.Kyse oli yrityksestä, koska monet muut tendenssit
pääsivät voitolle yhteiskunnassa. Porvarillisuus voitti: ihmiset halusivat
tulla kauppaiksi jne. Normalisointi voitti. Ihmisistä tuli kuuliaisia pikemminkin
kuin esteettisten kriteerien seuraajia. Oscar Wilde päätyi vankilaan.
2.Kyse oli elvyttämisestä, sillä länsimaisessa historiassa
oli ainakin antiikin maailmassa ja renessansin aikana suhtauduttu elämään
mahdollisuutena taiteelliseen muokkaukseen. Wilden lähde oli varmasti hänen
aikalaisensa Walter Paterin (1839-1896) tutkimukset renessanssista, jotka
olivat vanhojen taiteellisten pyrkimysten ja elämäntaiteen aktualisoimista.
Minun kysymykseni ei ole, voimmeko tai pitäisikö meidän
seurata Wildea tai 1800-luvun dandismia. Minua kiinnostaa, minkälaisen
näkökulman voimme luoda omaan elämäämme ja aikaamme Wilden huomion valossa. Se
voisi olla mielenkiintoinen näkökulma, koska me yhä haluamme tulla kauppiaksi
ja kenraaleiksi. Me olemme yhä vanhan itsetuntemusopin vankeja…
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti