Näemmekö tunnustuksen?

Fisher-Byrialsen

Filosofiakahvilan aihe 16.4./17.4/ Fuengirolassa ei ole enää tänä keväänä. 

Filosofiakahvila zoomin kautta tiistaisin klo 17.00 Espanjan aikaa (klo 18 Suomen aikaa)

Filosofiakahvila Torre del Marissa keskiviikkoisin klo 12.00. Massai Mara Beach Club, Paseo Maritimo Poniente S/N eli lännen suunnassa, ei numeroa

Linkki zoom-tapaamisiin:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

1.

Michel Foucault oli filosofi, joka tutki tunnustusta rituaalina ja käytäntönä, jolla on pitkä historia ja suuri merkitys länsimaisessa kulttuurissa. Mal fair, dire vrai -luennoilla Leveunin yliopistossa vuonna 1981 hän käytti seuraavanlaista esimerkkiä 1830-luvulta.

Tohtori Leuret pisti selvästi mielenvikaisen potilaan kylmään suihkuun ja sanoI.

“Puhutte hulluuksia.”

Potilaan mielestä hän tiesi, mitä oli nähnyt ja kuullut. Lääkäri totesi, että jos potilas tahtoo hänen olevan tyytyväinen, olisi parempi totella ja olla järkevä. Hän pyytää potilasta olemaan ajattelematta enää jräjettömiä ja olemaan puhumatta niistä. Potilas suostuu vastahakoisesti. Tohtori ei ole vakuuttunut ja sanoo antavansa kylmän suihkun kunnes potilas tunnustaa kaikkien puheidensa olevan hulluutta.

Potilas saa taas kylmän suihkun ja hän sanoo kaikkien kuvitelmiensa olevan hulluutta, koska tohtori pakottaa sanomaan niin.

Tohtori sanoo:

“Tuo ei riitä minulle. Annan taas kylmän suihkun jotta myöntäisitte vapaasta tahdosta, että olette hullu.”

Lopulta potilas tunnustaa olevansa hullu (naiset eivät herjaa häntä eivätkä miehet vainoa häntä) ja hän paranee.

Kieltämättä mielenkiintoinen esimerkki järjen ja järjettömyyden dialogista ja tunnustuksen yhdestä, terapeuttisesta, funktiosta.

2

Asianajaja Jane Fisher-Byrialsen on aktivisti, joka on tuonut esiin ns. Reid-tekniikan aiheuttamia kohtaloita. Tanskalaisesta opettajaharjoittelijasta puhuttiin pahaa. Epäilys heräsi. Hänet pidätettiin epäiltynä lapsen hyväksikäytöstä. Pidätetty uskoi itsekin sen, mitä hänen sanottiin tehneen, vaikka mitään ei ole tapahtunut. Mies tunnusti tekemättömän teon. 

Reid

Reid-tekniikan yksi kehittäjistä oli John E.Reid, poliisi ja psykologi. Perusidea oli ”humaani”: käytetään enemmän psykologisia kuin väkivaltaisia keinoja epäillyn kuulustelemisessa. Paradoksaalista tai ei, vaara on sama kuin kidutuksen käytössä: saadaan aikaan tunnustuksia, jotka eivät ole tosia. Filosofisessa mielessä tämä on mielenkiintoista, koska tunnustus on vuosisatojen ajan ollut tärkeä totuuden lähde ja merkki. Tunnustus, joka ei ole totta, ei määritelmällisesti ole tunnustus. Poliittis-filosofisesti Reidin tekniikka on uusi luku historiassa, joka todistaa, että tunnustus on tärkeä tekniikka ja vallankäytön mekanismi.

Fisher-Byrialsen on Don Quijote, mutta hän ei taistele tuulimyllyjä, vaan jättiläisiä vastaan. Joskus hän voittaa. Hän sai tanskalaisen opettajan vapaaksi. 

3

Marcel Proust sanoi. "Älä koskaan tunnusta." En tiedä, muistuttiko hän itseään hyvästä periaatteesta vai antoiko toiselle neuvon.

Lause todistaa, että Proust oli perverssi, sivilaation vihollinen. Hänen neuvonsa on anarkistinen; se sotii kaikkea järjestystä vastaan. Rikoksentekijän täytyy tunnustaa, potilaan pitää tunnustaa olevansa sairas, lapsen on myönnettävä olevansa tappelun aloittaja. 

Marcel Proust

Proust, vanha ketkuli, etsi toista tietä...

4

Olemme kuunnelleet tunnustuksia. Olisiko aika katsoa niitä? Sillä me teemme itsemme sanoissamme emmekä tiedä, mitä teemme, kun tunnustamme.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila

Mitä muut meistä ajattelevat

Jane Fisher-Byrialsen
 Filosofiakahvila jatkaa videopuhelutapaamisina! Ota minuun yhteyttä

pasifarm@yahoo.es

Päivät/ajat ovat:

Keskiviikkoisin Espanjan aikaa klo 11.00 (Suomen aikaa klo 12.00)

Perjantaisin Espanjan aikaa klo 18.00 (Suomen aikaa klo 19.00)

Tässä linkki tapaamiseen:

https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09

Tämä aiheena 21.lokakuuta ja 23.lokakuuta:

Joku antaa toiselle neuvon: ”Älä välitä siitä, mitä muut sinusta ajattelevat.” Neuvo on monesti hyvä. Voi jopa tukeutua tutkittuun tietoon. Ihmiset eivät ajattele sinusta paljon mitään. Miksi siis välittää siitä?

Hyvän neuvon saanut ihminen saattaa sisäistää sen, rakentaa elämäänsä sen varaan. Hän saattaa onnistua hyvin, elää vapaana turhista paineista: vapaa turhista konventioista.

Tämä neuvo, viisaus, voi joutua ankaraan testiin elämän kovassa koulussa. Joskus se, mitä toiset ajattelevat sinusta, voi olla kohtalokasta. Sanokaamme, että lehdistö ottaa neuvon sisäistäneen sankarimme kynsiinsä. Lehdistön julma valta on tässä. Se kykenee pilaamaan maineen. Maine – jota meillä kaikilla ei ole – syntyy ja muokkautuu siitä, miten ihmiset ajattelevat sinusta. Jos se pilaantuu, ei ole enää niin selvää, ettei sillä ole väliä mitä muut ajattelevat.

Asianajaja Jane Fisher-Byrialsen on aktivisti, joka on tuonut esiin ns. Reid-tekniikan aiheuttamia kohtaloita. Tanskalaisesta opettajaharjoittelijasta puhuttiin pahaa. Epäilys heräsi. Hänet pidätettiin epäiltynä lapsen hyväksikäytöstä. Pidätetty uskoi itsekin sen, mitä hänen sanottiin tehneen, vaikka mitään ei ole tapahtunut. Mies tunnusti tekemättömän teon. Kun hänet myöhemmin vapautetiin, hän ei vapautunut kokonaan. Kukaan ei epäile häntä, mutta hän ei enää tiedä mitä ajatella itsestään. Metsiköstä Turun läheltä löytyi mies, joka oli asunut siellä -90-luvulta lähtien. Hän oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja hänelle sanottiin: ”Sinä et tule koskaan saamaan asuntoa.” Kuin Kafkan novellin henkilö uskoi mitä hänelle sanottiin ja alkoi elämään sen mukaan mitä hänestä ajateltiin.

On vaikea taistella vastaan, jos sinua vastaan käytetään John E.Reidin kehittämään tekniikkaa. On vaikeaa enää sanoa itselleen, ettei sillä ole väliä, mitä muut ajattelevat, jos sinun epäillään murhanneen jonkun. Silti nämä esimerkit nostavat esiin kysymyksen, onko hyvän maineen oltava välttämättömästi osa hyvää elämää. Vaikka toisten ajatukset, varsinkin pahat, vaikuttavat elämässä, maineen metsästämisen ei tarvitse ohjata elämää. On muita, mahdollisesti paljon tärkeämpiä, asioita.

On myös toinen tapa kyseenalaistaa hyvän neuvon, viisauden, ehdottomuus. Kristillisessä ja aikaisemmassakin spirituaalisuudessa on ollut tärkeää, että ihminen antautuu toisen ohjattavaksi. Ajatus oli yksinkertainen: Sinä tarvitset toisen apua tunteaksesi itsesi ja voidaksesi huolehtia itsestäsi. Totta on, että tyhmyydestä ja sokeudesta ei pääse yksin, ainakaan helposti.

Tämä on nähtävissä esimerkiksi toisen vuosisadan kuuluisan lääkärin ja filosofin, Galenoksen, teksteissä. Sinun täytyy kuunnella toista, jotta voit muodostaa käsityksen itsestäsi ja tilanteestasi. Kenen puoleen Galenoksen mukaan sitten pitää kääntyä? Yllättävää tai ei, Galenoksen mielestä ohjaajan ei tarvitse olla lääkäri tai filosofi. Hänellä pitää olla riittävästi ikää ja riittävän hyvän maine. 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila