Filosofiakahvila jatkaa videopuhelutapaamisina! Ota minuun yhteyttä
pasifarm@yahoo.es
https://us02web.zoom.us/j/7322355221?pwd=ZDZxWTBGN1ZvU2g1Z3JjbXhKTnRzZz09
Tämä aiheena 21.lokakuuta ja 23.lokakuuta:
Joku antaa toiselle neuvon:
”Älä välitä siitä, mitä muut sinusta ajattelevat.” Neuvo on monesti hyvä. Voi
jopa tukeutua tutkittuun tietoon. Ihmiset eivät ajattele sinusta paljon mitään.
Miksi siis välittää siitä?
Hyvän neuvon saanut ihminen
saattaa sisäistää sen, rakentaa elämäänsä sen varaan. Hän saattaa onnistua
hyvin, elää vapaana turhista paineista: vapaa turhista konventioista.
Tämä neuvo, viisaus, voi joutua
ankaraan testiin elämän kovassa koulussa. Joskus se, mitä toiset ajattelevat
sinusta, voi olla kohtalokasta. Sanokaamme, että lehdistö ottaa neuvon
sisäistäneen sankarimme kynsiinsä. Lehdistön julma valta on tässä. Se kykenee
pilaamaan maineen. Maine – jota meillä kaikilla ei ole – syntyy ja muokkautuu
siitä, miten ihmiset ajattelevat sinusta. Jos se pilaantuu, ei ole enää niin
selvää, ettei sillä ole väliä mitä muut ajattelevat.
Asianajaja Jane
Fisher-Byrialsen on aktivisti, joka on tuonut esiin ns. Reid-tekniikan
aiheuttamia kohtaloita. Tanskalaisesta opettajaharjoittelijasta puhuttiin
pahaa. Epäilys heräsi. Hänet pidätettiin epäiltynä lapsen hyväksikäytöstä.
Pidätetty uskoi itsekin sen, mitä hänen sanottiin tehneen, vaikka mitään ei ole
tapahtunut. Mies tunnusti tekemättömän teon. Kun hänet myöhemmin vapautetiin,
hän ei vapautunut kokonaan. Kukaan ei epäile häntä, mutta hän ei enää tiedä
mitä ajatella itsestään. Metsiköstä Turun läheltä löytyi mies, joka oli asunut
siellä -90-luvulta lähtien. Hän oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja
hänelle sanottiin: ”Sinä et tule koskaan saamaan asuntoa.” Kuin Kafkan novellin
henkilö uskoi mitä hänelle sanottiin ja alkoi elämään sen mukaan mitä hänestä
ajateltiin.
On vaikea taistella vastaan, jos sinua vastaan
käytetään John E.Reidin kehittämään tekniikkaa. On vaikeaa enää sanoa
itselleen, ettei sillä ole väliä, mitä muut ajattelevat, jos sinun epäillään
murhanneen jonkun. Silti nämä esimerkit nostavat esiin kysymyksen, onko hyvän
maineen oltava välttämättömästi osa hyvää elämää. Vaikka toisten ajatukset,
varsinkin pahat, vaikuttavat elämässä, maineen metsästämisen ei tarvitse ohjata
elämää. On muita, mahdollisesti paljon tärkeämpiä, asioita.
On myös toinen tapa kyseenalaistaa hyvän neuvon,
viisauden, ehdottomuus. Kristillisessä ja aikaisemmassakin spirituaalisuudessa
on ollut tärkeää, että ihminen antautuu toisen ohjattavaksi. Ajatus oli
yksinkertainen: Sinä tarvitset toisen apua tunteaksesi itsesi ja voidaksesi
huolehtia itsestäsi. Totta on, että tyhmyydestä ja sokeudesta ei pääse yksin,
ainakaan helposti.
Tämä on nähtävissä esimerkiksi toisen vuosisadan
kuuluisan lääkärin ja filosofin, Galenoksen, teksteissä. Sinun täytyy kuunnella
toista, jotta voit muodostaa käsityksen itsestäsi ja tilanteestasi. Kenen
puoleen Galenoksen mukaan sitten pitää kääntyä? Yllättävää tai ei, Galenoksen
mielestä ohjaajan ei tarvitse olla lääkäri tai filosofi. Hänellä pitää olla
riittävästi ikää ja riittävän hyvän maine.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti