Nihilismi

Minullekin on sanottu: ”Olet nihilisti.” Vastatakseni tähän väitteeseen täytyy selvittää, mitä nihilismi minulle merkitsee.

Nihilismillä tarkoitetaan esim. tiedon, normien ja arvojen kieltämistä. Tieto-opillinen nihilisti ei usko, että voidaan löytää totuutta ja arvofilosofinen nihilisti kieltää arvot. Nihilismi ei silti ole koskaan ollut laboratoriossa syntynyt teoreettinen suuntaus, vaan yhteiskunnallinen liike (erityisesti Venäjällä 1800-luvulla) ja aikamme oire, merkki murroksesta länsimaisessa ajattelussa.

Nihilismi on ristiriitainen ja kummallinen ilmiö. Se vaikuttaa johdonmukaiselta seuraukselta valistuksen ja sivistyksen lisääntymisestä; ihminen on oppinut, ettei ole mitään absoluuttista arvopohjaa eikä absoluuttisen varmaa tietoa ja päätynyt radikaaliin epäilyyn, ehkä myös kieltämiseen. Nihilismin voi silti nähdä sisäänkirjoitetuksi sellaisiin uskomuksiin ja näkemyksiin, jotka muodostavat tämän absoluuttisen arvopohjan. Kun on olemassa Platonin ideoiden maailma, todellinen maailma tai taivas, paratiisi, niin tämä maailma, meidän epätäydellinen maailma menettää merkityksensä; se on vain harhaa tai se on vain hetkellinen, typerä välivaihe, tyhjä hetki ennen olennaisen tapahtumista. Näyttää siis siltä, että nihilismiä lisää siis yhtä paljon kristinusko kuin tiedekin.

Nihilismi on tunne, että kaikki on samanarvoista ja tyhjää. Se on käsitys ja inhottava varmuus, että millään ei ole merkitystä. Nihilismi on toivottomuutta ja kyvyttömyyttä, monta kertaa suoranaista lamaannusta. Olenko minä sitten nihilisti? En tahdo olla. Jos teen jotain, pyrin olemaan jotain muuta kuin nihilisti, se kertoo, että minussa elää vielä toivo; en ole täysin epätoivoinen, en ole siis ainakaan kokonaan nihilisti.

Nihilismi on tilanne, jota elämme. Kysymys kuuluu: Miten elämme? Kyseenalaistaminen on tärkeää, mutta se saattaa johtaa arvopohjan murenemiseen, tyhjyyteen. Meidän tehtävämme on tehdä samoja asioita kuin nihilistit tekevät, mutta olla lankeamatta tyhjyyteen, päästä tyhjyyden ulkopuolelle, olla vajoamatta kieltämiseen, kaiken kieltämiseen.

Mitä nihilismi merkitsee minulle? Nihilismi on aikamme nimi, sen johtotähti, väistämätön seuraus siitä mitä olemme tehneet, mitä olleet, mitä osanneet olla. Mutta se täytyy voida voittaa. Sitä ei voiteta väistämällä, yrittämällä olla uskovaisia tai positiivisia, vaan menemällä sen läpi.

Olenko minä nihilisti? Sanoin: en tahdo olla. Tähän sisältyy epäily. Voi olla, että olen nihilisti, ainakin vähän. Mutta se on kauhea musta aukko, jonka nielaisemaksi ei saa suostua. Mikä on vastalääke? Mikä estäisi tulemasta nielaistuksi? Mikä manaus poistaisi sisältämme tyhjyyden? Mistä keksisimme voimia myöntämiseen, arvojen luomiseen?