Social bandits, Pancho Villa ja hänen miehensä
FILOSOFIAKAHVILAA EI OLE (VIELÄ) TIISTAINA 30.10. EI MYÖSKÄÄN TORSTAINA 1.11.
Filosofiakahvila keskiviikkoisin Con Corazónmari, C/El Copo, Torre del Mar klo 11.00,
TIISTAIN FILOSOFIAKAHVILA ALKAA 6.11. PAIKKA JA AIKA ENTINEN ELI Fuengirolassa tiistaina (klo 11.15) Los Bolichesin "kaupungintalon" kahvila (sama rakennus missä Pohjoismainen kirjasto) TORSTAISIN La Carihuela Chica, Rafaelin aukio klo 16.00
AJANKOHTAISTA ASIAA -KAHVILA tiistaisin Trattoria Gio, Centro Finlandia (Kukon vieressä) klo 13.30. Ensimmäisen kerran 6.marraskuuta, aiheena Espanja nyt
Tositarinaan perustuvassa elokuvassa Black Mass (ohj. Scott Cooper, 2015) on kohtaus, jossa isä neuvoo poikaansa. Hän sanoo suunnilleen näin: ”Ei sinulla ole ongelmia siksi, että löit sinua kiusannutta naamaan, vaan siksi, että teit sen ihmisten edessä. Siitä ei ole haittaa, että lyöt. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen missä ja milloin.”
Äiti yrittää sanoa vastaan, mutta gangsteripomoisän
neuvot ovat ja pysyvät samoina. Ne ovat hyviä neuvoja, koska ne ovat
tosiasiallisia ja perustuvat realistiseen maailmankuvaan. Minullakaan ei ole
mitään erityistä syytä vastustaa viisaita ohjeita, mutta niiden analysoiminen
voi olla hyödyllistä.
Joskus epäillään, ettei tarkoitus pyhitä keinoja.
Aika usein väitetään jopa, että tällainen ajattelu on vaarallista; siinä on
terroristien moraalin ydin, selkäranka. Todellisen maailman todellisessa
moraalissa tarkoitus pyhittää keinot. Näin myös elokuvan Black Mass maailmassa
– puolin ja toisin. Jonkinasteiset valheet, petokset, väkivalta ja laittomuudet
eivät haittaa, kun päämäärä on oikea. Tällaisessa maailmassa isän neuvo
pojalleen on enemmän kuin hyvä; se on älykäs, sofistikoitunut. Hyvä isä osaa
kiinnittää huomiota johonkin sellaiseen mistä kreikkalaiset käyttivät sanaa kairos (tilaisuus, oikea hetki).
Neuvonantajaisä ei ole tekopyhä. Hän on kyyninen sanan arkipäiväisessä merkityksessä:
kylmä ja häikäilemätön. Kylmyys ei vähennä moraalin moraalisuutta. Lyönnin
tarkoitus on korjata epäoikeudenmukaisuus maailmasta. Kylmyys tuo moraaliseen
ajatteluun tietynlaista laskelmallisuutta, strategisuutta. Kyse ei ole vain
sellaisesta ajatuksesta, että tietyt keinot – väkivalta ja petos – ovat
välttämättömiä pahoja. Ajatus menee pidemmälle ja on paljon hienostuneempi:
Mikään tuska, huuto tai protesti ei merkitse mitään, kun sitä ajatellaan
suhteessa yhteiseen hyvään tai suuren kokonaisuuteen. Tällainen ajatus kieltään yhden ja toisen
periaatteen, esimerkiksi ihmisoikeudet, vedoten siihen, että tilanne on nyt
erityinen.
Kuvitelkaamme toisenlaisia, vähemmän kyynisiä
ihmisiä eteemme. Heitä ei tarvitse edes kuvitella. On olemassa
kansalaisjärjestöjä, joiden toimintaperiaate on auttaa ja tukea ihmisiä
riippumatta siitä, keitä he ovat ja keitä ovat heidän vainoajansa. Tällaisten
ihmisten suuri lahja ei ole vain silloin tällöin onnistuneet kampanjat, vaan
esimerkki, jonka he antavat. He muistuttavat, että politiikkaa ja vallankäyttöä
täytyy valvoa; sille täytyy asettaa ehdottomia ja universaaleja rajoja.
Strategisen ja häikäilemättömän moraalin yksi
piirre on siis keinojen ja päämäärien epäsymmetria. On mielenkiintoista tutkia,
miten stoalaisten etiikassa ja itsetutkiskelun muodoissa pyrittiin nimenomaan
keinojen ja päämäärien yhteensovittamiseen. Stoalainen itsensä tutkija,
esimerkiksi Seneca, yritti muistuttaa itseään periaatteista ja kiinnitti
huomiota erehdyksiin toiminnassa. Ei ole hyvä kritisoida, jos ei pidä
mielessään päämäärää ja tarkoitusta. Kun päämäärä unohtuu, on vaara, ettei
kritiikki korjaa mitään eikä auta ketään. Tässä tapauksessa stoalainen
kiinnittää erityistä huomiota päämäärään, jotta osaisi etsiä oikean tavan ja
oikean ajan (kairos), oikean paikan
toiminnalleen.
Stoalainen ei perustellut tai oikeuttanut yritystä
sovittaa keinot ja päämäärät viitaten johonkin korkeampaan lakiin. Hän
ajatteli, että tarkoitus oli tehdä toiminnasta vaikuttavaa, tehokasta. Hyve oli
toimivuutta. Hän ei toisaalta puolustanut häikäilemätöntä keinoa selittäen,
että tarkoitus oli hyvä.
Kun kuulemme isän hyvän neuvon pojalleen, voimme
tehdä muutakin kuin hyväksyä tai torjua sen. Voimme yrittää analysoida ja
arvioida sitä. Elokuvan isän esikuva näytti ihmisten silmissä Robin Hoodilta;
hän oli niin sanottu social bandit. Hän toimi omien oppiensa mukaan tehokkaasti
usean vuosikymmenen ajan. Lopulta hänet
tuomittiin muun muassa järjestäytyneestä rikollisuudesta ja yhdestätoista
murhasta.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti