Foucault
Espanjassa vallitsee Estado de alarma (hätätila). Tästä syystä filosofiakahvila on toistaiseksi peruttu. Toivottavasti voimme jatkaa ainakin syksyllä. Julkaisen kahvittelijoiden ja muiden iloksi tai hämmennykseksi sarjan hämmennyksestä ja epävarmuudesta. Tämä on sarjan kolmas osa.
Ei ole epäilystäkään siitä, että ihminen on luonut erilaisia versioita epävarmuuden etiikasta. Jo kreikkalaisten hämmennyksen filosofia, yritys särkeä mielipiteen varmuus, oli muutakin kuin kiusantekoa. Se oli yritys auttaa polista, kaupunkia, joka joutui päättämään asioista. Filosofi kysyi, minkälaisiin käsityksiin ja mielipiteisiin nämä päätökset perustuivat, esitti epäilyn siitä, että perustuessaan vääränlaiseen varmuuteen mielipide johtaa huonoihin seurauksiin. Myös Murguezan hämmennyksen filosofia, jatkuva kysyminen, on muutakin kuin teoreettinen lähtökohta: se on eettinen asenne.
Olemme jo nähneet tai ainakin
aavistaneet, mikä ajattelun kategoria tässä eettisessä ajattelussa on mukana:
tapahtuma. Vaikka sana oli stoalaisilla muussakin käytössä, heidän
käytännöllisessä ajattelussaan se oli usein potentiaalinen ikävä tapahtuma,
jonka edessä piti pysyä lujana. Silti tässäkin melkein primitiivisessä ja
negatiivisessa muodossa tapahtumalla on oma erikoinen luonteensa, erityisasema
muiden ajattelun kategorioiden joukossa. Sanassa ”tapahtuma” ihminen myöntää
asiantilojen pysymättömyyden. Monet muut kategoriat pyrkivät tavoittamaan essentian, olemuksen.
Mitä on essentialismi?
Olemusajattelu on käsitys, että asioilla ja olennoilla on olemus, joka tekee
niistä sellaisia kuin ne ovat. Yleensä ja monessa paikassa tämä ajattelu panee
ihmiset sanomaan: ”Koska on näin, näin tulee olemaan.” Essentialismi pyyhkii
pois tapahtuman ja saavuttaa varmuuden sulkemalla pois mahdollisuuksia,
tekemästä horisontista köyhemmän. Essentialismi
kysyy : ”Mitä on?” Tapahtuman perässä kulkeva ajatus kysyy: ”Missä?
Miten? Missä olosuhteissa?”
Kun ajatellaan ja
etsitään olemusta, etsitään ja halutaan jotain ajatonta, nähdään jokin
ajattomana. Silloin kadotamme tapahtuman. Tapahtuman esiinsaamisen vaikutus on,
että se minkä olemme tottuneet ajattelemaan pysyvänä ja välttämättömänä, ei
enää näyttäydy sellaisena. Tapahtuma tai prosessi ei ole välttämätön eikä
mahdoton. Toisin sanoen voi olla tai voisi olla olematta.
Essentialismi on ollut
yksi keino oikeuttaa diskriminointi, esim. homofobia, rasismi tai misogynia.
Naiselle määrätään tietty paikka, tietty nurkka ja sanotaan: ”Naiset ovat
sellaisia, että...” Tästä huolimatta essentialistinen ajattelu on kehittänyt myös
oman moraalinsa ja moraalifilosofisen ajattelun. Sekä
kristillisenä että ei-kristillisenä essentialismi on ilmentynyt usein
ajatuksena luonnonlaista. Tätä ideaa on sovellettu myös moraalifilosofisiin
kysymyksiin: on ajateltu, että oikea ja väärä on johdettavissa luonnonlaista.
Epävarmuuden etiikka, tapahtumaan kiinnittyvä ajattelu, menee toiseen suuntaan.
Se näkee muuttuneita ja yhä muuttuvia asioita. Monet asiat ja tilanteet voidaan
muuttaa.
Epävarmuuden etiikka
on siis toisenlainen tapa suhtautua epävarmuuteen ja maailman kaaoottisuuteen
kuin turvallisuusajattelu ja turvallisuusstrategiat. Se että tulevaisuus on
edessämme olevia auki olevia mahdollisuuksia, ei merkitse vain vaaroja,
sairauksia ja työttömyyttä. Se merkitsee myös mahdollisuutta tehdä toisin, elää
toisin, muuttaa asioita. Turvallisuusstragegiat eivät ole välttämättömiä.
Niistä maksettava hinta ei ole välttämätön. Tämä ei tietenkään merkitse,
etteivät ne toisinaan olisi erittäin tarpeellisia.
Epävarmuus ei merkitse
vain pelkoa. Se voi olla edellytys sille, että jokin on ponnistuksen tai vaivan
arvoista. Jos jalkapallo-ottelun tulos olisi päätetty etukäteen, mitä mieltä
oli pelata tai katsoa sitä? Michel Foucault ilmaisi omalla tavallaan
epävarmuuden etiikan Vermontissa vuonna 1982 antamassaan haastattelussa:
”Elämässä ja työssä mielenkiintoisinta on tulla joksikin mitä ei ollut
alussa... Se mikä on kirjoitustyön tai rakkaussuhteen totuus on myös elämän
totuus. Peli on pelaamisen arvoinen siinä määrin kuin emme tiedä, miten se
päättyy.”
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti