Filosofiakahvila jatkaa videopuhelutapaamisina! Ota minuun yhteyttä
pasifarm@yahoo.es
Perjantaisin Espanjan aikaa klo 18.00 (Suomen aikaa klo 19.00)
Tässä linkki tapaamiseen:
Tämä aiheena 19. helmikuuta:
Platonin teksteissä
käytetään sanaa doxa, joka käännetään
yleensä mielipiteeksi. Se oli perustelematon käsitys, joka siksi erotettiin
tiedosta (episteme). Mielipiteitä oli
kahdenlaisia: eikasia oli otaksuma
tai arvaus, pistia puolestaan
uskomus. Platonilta löytyy myös sana doxoforo,
jolla hän viittasi sellaisiin yksilöihin, jotka pyrkivät vaikuttamaan tai
nousemaan asemaan levittäen väärää tietoa.
Englannin sana opinion ei ole ehkä hyvä käännös
sanalle, koska sen merkitys on laajempi – ainakin se oli sitä 1600-luvulla, kun
Francis Bacon käytti sanaa esseessään Of Seditions. Kapinan tai
kansankiihotuksen estämiseksi hallitsijan piti vaikuttaa ihmisten vatsaan ja
mielipiteisiin (opinions). Sana
tuntuu viittaavaan laajemmin siihen mitä ihmiset ajattelevat.
Sosiologi Pierre
Bourdieu (1930-2002) otti sanan doxa
uudelleen käyttöön teki siitä oman käsitteensä. Hän kehitteli erityistä teoriaa
kentistä, sosiaalisten suhteiden verkostoista, jotka kehittivät toiminnan
kautta. Doxa oli tässä yhteydessä
mielipide, uskomus tai ideologia (Bourdieu vältteli sanaa ideologia), joka oli
erottamattomasti toiminnassa mukana – jotain jota ei kyseenalaisteta. Se
vaikuttaa esimerkiksi sillä tavalla, että ihminen hyväksyy asioita pitäen niitä
luonnollisina tai itsestään selvinä.
Terry Eagletonin
kanssa vuonna 1991 käymässään keskustelussa Bourdieu antaa myös toisenlaisen
esimerkin doxan vaikutuksesta. Hän
viittaa kyselyyn opiskelijoiden koulumenestyksestä. Jos oman alemman, syrjityn
aseman, hyväksyy, uskoo omaan tyhmyyteensä. Bourdieu toteaa, etteivät
dominoidut ihmiset hyväksy kaikkea, mutta he hyväksyvät enemmän kuin yleensä
uskotaan. Tämä tekee doxasta
oivallisesti mekanismin ja välineen hallita.
Pelkästään näiden
erilaisten esimerkkien – Platonin, Baconin ja Bourdieu´n – avulla näemme, ettei
mielipide, omaksuttu käsitys, ole viaton asia. Se voi olla pyrkyryyden väline,
se voi olla tapa hillitä ihmisiä ja keino manipuloida ihmiset hyväksymään
alisteinen asema. Se ei ole viatonta ja se voi aiheuttaa kärsimystä. Bourdieu
puhuu sopeutumisen hinnasta. Ihminen voi sopeutua tai alistua, ja kärsimyksestä
tulee hiljaista. Silloin voi se ilmetä itseen kohdistuvana vihana, itsensä
rankaisemisena.
Kaikissa näissä
esimerkkitapauksissa näemme, että ihminen on suhteessa toisiin, mahdollisesti
dominoivaan pyrkiviin ihmisiin, mutta myös itseensä. Mielipide on tarkistamaton
käsitys, sitä ei ole alistettu testiin. Se voi esiintyä myös itsestään selvänä,
maailman luonnollisimpana käsityksenä, jota ei kyseenalaisteta. Doxa
on merkki laiskuudesta. Se voi johtaa tuskaa aiheuttavaan alistumiseen. Siinä
alistutaan vallalle, jota ei voi kontrolloida. Mielipide on passiivisuutta.
Näennäisesti paradoksaalinen seuraus on, että aktiiviselta vaikuttava ihminen,
joka puhuu ja toimii, esittää mielipiteitä, voi olla orjamainen tai
vähintäänkin passiivinen.
Olkaamme varovaisia
myös silloin, kun joku on kiinnostunut mielipiteistämme, siitä mitä
ajattelemme. George Canguilhem (1904-1995) muistutti
tästä luennossaan Aivot ja ajattelu (1980). Canguilhem puhui unelmasta,
johon liittyy halu voida ennakoida ja
korjata erilaiset häiriöt ja poikkeamat. Ne halutaan korjata tiettyjen
parametrien mukaan, ja nämä parametrit sovitaan ja säädetään sen mukaan, miten
meidän pitäisi ajatella, tuntea tai toimia.
Doxa toimii kahdella vaarallisella tavalla. Sillä on merkitystä meidän
hallitsemisesta ja se tekee meistä ihan liian kiinnostavia vallanpitäjille. He
haluavat tietää, mitä ajattelemme. He haluvat tietää sen enimmäkseen siksi,
että haluavat korjata meitä. Toinen vaara piilee siinä, että se ilmenee
itsestään selvyytenä; se on jotain kyseenalaistamatonta. Doxa meissä sanoo: ”Näin asiat nyt vaan ovat.”
Jos
mielipide on passiivisuutta ja laiskuutta suhteessa itseen, suhde omaan itseen
on poliittinen kysymys. Tarvitsemme enemmän oman itsen politiikkaa kuin
hermeneutiikkaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti