Jussi Vähämäki puhuu artikkelissaan
Historiasairaus (joka on tulkintaa Nietzsche varhaisista historia koskevista kirjoituksista)
modernin ihmisen eräänlaisesta déjà vu –kokemuksesta tapahtumien edessä. Tapahtuma
vastaanotetaan ikään kuin jo tunnettuna ja tiedettynä. Ihminen sanoo: “Tämän
olen jo nähnyt.”
Kun kaikki on jo nähty ja tästä jo nähdystä
tulee ikään kuin kategoria päähämme, meidän on helpompi irrottautua
tapahtumasta. Minun haukankatseeni rekisteröi tämän joka paikassa. Ihmiset
haluavat poistaa tapahtumalta sen tapahtumallisuuden. Keinot ovat monet. Kun
jotain sattuu, aletaan puhua tilastoista, sattuneen tavallisuudesta tai epätavallisuudesta. Jos
joku murhaa, sanotaan ikään kuin varmuuden vuoksi: “Tekijällä on
mielenterveydellisiä ongelmia.” Tämä lause pyyhkii monta häiritsevää kysymystä
mielestä.
Tällaisella tapahtuman tapahtumallisuuden
poispyyhkimisellä on vaikutus tietoon, mutta sillä on myös poliittisa
seurauksia. Vähämäki toteaa, että déjà vu lamaannuttaa kapinan ja
vaihtoehtoisen elämän impulssin.
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti