Kuka pelkää Virginia Woolfia?

Virginia Woolf oli yksi viime vuosisadan suurimmista kirjailijoista. Hän oli loistava romaanikirjailija ja romaanimuodon uudistaja, mutta myös älykäs esseisti, joissa hän osoittautuu ajattelijaksi, hetkittäin jopa filosofiseksi ajattelijaksi.

Otsikkoni viittaa tietenkin Edward Albeen samannimiseen näytelmään, mutta en puhu tänään avioliiton kauhuista (mistä tietenkin pitäisi joskus puhua). Kysymykseni on suora ja ilman minkäänlaista ansaa; kysyn todellakin: Kuka pelkää Virginia Woolfia?

Woolf julkaisi vuonna 1938 teoksen Three Guineas, joka kehittelee eteenpäin monia aikaisemmin A Room of Ones Own –esseessä esiin tulleita kysymyksiä. Samat luonteeltaan eettiset ja poliittiset kysymykset ovat esillä myös –30-luvun päiväirjoissa. Tilanne, jossa Woolf kirjoittaa, on pahempi kuin aikaisemmin. Sota ja fasismi uhkaavat. Woolf kysyy, haluaa tietää, miten voitaisiin estää sota. Sitä hän ei onnistunut välttämään, mutta se ei tee kirjoituksista välttämättä ”epäonnistuneita”.

Minä en ole edes kovin hyvin perehtynyt näihin teksteihin. Niissä on paljon kiehtovaa. Minua kiinnostaa erityisesti ajatus ”ulkopuolisuudesta”, jota Woolf kehittelee. Outsider on Woolfille melkein sama kuin ”free soul”, vapaa sielu. Olla ulkopuolinen, vapaa sielu, on Woolfin päämäärä. Ulkopuolisuus mahdollistaa, että voi käyttää mielikuvitustaan omalla tavallaan, välittämättä yhteiskunnan rooleista ja normeista. Stephen M.Barber on kirjoittanut aiheesta mielenkiintoisen artikkelin Exit Woolf. Kirjoittajan mielestä Woolf tekee diagnoosia yhteiskunnasta ja kulttuurista eristäen oireita, jotka kertovat ihmisten sidonnaisuudesta, pelosta, katkeruudesta, älyllisestä orjuudesta.

Kuka pelkää Woolfia? Kirja, joka julkaistiin 1938, herättää yhä vimmaisia näkemyksiä. Törmäsin sattumalta kirjoitukseen, joka hyökkää väkivaltaisesti Woolfin näkemyksiä vastaan. En olisi lukenut artikkelia loppuun, jos minua ei olisi kiinnostanut tutkia, miksi tämä vanha kirja herättää niin paljon vihaa ja poleemisia kannanottoja. Arvostelija tarttuu kaikkiin kohtiin, jossa perhe, isänmaa, avioliitto, Englanti ja uskollisuus näitä instituutiota kohtaan asetetaan kyseenalaiseksi. Kuka pelkää Virginia Woolfia? Kaikki, jotka pelkäävät kyseenalaistajaa.

Nyt voin kysyä saman kysymyksen tarkoittaen muitakin kuin Woolfia, viitaten äänekkäisiin tai hiljaisiin tai hiljennettyihin puhujiin ja kirjoittajiin, jotka ovat esittäneet kysymyksiä. Kuka pelkää Virginia Woolfia? Missä on Virginia Woolf?

Minua kiinnostaisi laajentaa näkökulmaa, pohtia myös, mikä on tai voi olla intellektuellin, ajattelijan paikka tässä maailmassa. Mikä paikka ja asema hänelle annetaan? Miten häntä hyväksikäytetään?

Vielä enemmän minua kiinnostaa kysymys ajattelijan ulkopuolisuudesta... Miten tärkeää meille onkin kuulua johonkin, olla jossakin sisällä, ajattelijan täytyy irtaantua vähän, yrittää ulos, ulkopuolelle. Ulkopuolella ei ole vain enemmän vapautta valita, vaan avarampi maisema, enemmän tilaa liikkua.