Ihmisoikeudet vastaan valta

Hermann Broch

TIISTAIN RYHMÄ(T) EIVÄT KOKOONNU (ainakaan toistaiseksi)
Filosofiakahvila keskiviikkoisin Peña el Bujío, Av. Toré Toré 22, Torre del Mar klo 11.00, torstaisin La Carihuela Chica, Rafaelin aukio klo 16.00 

Ihmisoikeudet eivät aina toteudu. Niitä käytetään myös aika ajoin sodan oikeutuksena ja voisi siis sanoa, että niitä käytetään väärin. Tästä ei tarvitse tehdä päätelmää, että ihmisoikeudet ovat turhia. Ne luotiin, jotta heikollakin olisi jokin väline vallan ja sen väärinkäytön edessä. Kysymystä voi lähestyä filosofisesti monesta kulmasta, voidaan esimerkiksi etsiä ihmisoikeuksien perustaa. Usein ongelma – jos se on ihmisoikeuksien toteutumattomuus – ei ratkea teoreettisessa pohdinnassa. Jos ihmisoikeudet eivät toteudu, siitä täytyy tehdä filosofinen ja käytännöllinen päätelmä, että niitä pitää puolustaa.

Mikä voisi olla ihmisoikeuksien perusta? Mitä merkitsee sana perusta? Emme ehkä tarvitse monimutkaista selittelyä ja oikeutusta, jos ajattelemme niin kuin Hermann Broch (1886-1951), itävaltalainen kirjailija ja ajattelija (ehkä filosofi), joka käsitteli monella tavalla kysymystä arvoista ja niiden katoamista. Broch sanoi, että on olemassa velvollisuus auttaa toista ja tämä velvollisuus menee kaiken edelle. Tällainen väite ei vaadi perustelua; se on perusta ja lähtökohta. Broch oli pakolainen ja yritti auttaa eurooppalaisia pakolaisia.

Mielenkiintoista tässä lähtökohdassa on kaksi asiaa. 1)Oikeutta ei vaadita itselle ja itsen takia, vaan kyse on työstä ja avusta, joka tehdään toiselle. 2)Tämä vaatimus ja velvollisuus tuntuu erityisen vaikealta nykyään; sillä on enemmän vastavoimia kuin aikaisemmin.

Toinen ajattelija (ehkä filosofi), Michel Foucault, piti Genevessä yhdessä muiden kanssa lehdistötilaisuuden vuonna 1981 tarkoituksena informoida kansainvälisen ihmisoikeuksia puolustavan komitean perustamisesta. Hänen puheensa nimi oli Hallitusten edessä ihmisoikeudet (Face aux gouvernements les droits de l'Homme). Lyhyessä vähälle huomiolle jääneessä tekstissä on kaksi kohtaa, jotka selittävät ihmisoikeuksien ja niiden puolustamisen lähtökohtaa, perustaa. Toisessa kohdassa Foucault sanoo, että ihmisten kärsimyksen ei pidä olla politiikan mykkä seuraus, vaan se on perusta nousta vallankäyttöä vastaan. Aikaisemmin hän toteaa, että on olemassa ”kansainvälinen kansalaisuus”, jolla on omat oikeutensa ja velvollisuutensa ja joka sitoo ihmisiä nousemaan vallan väärinkäyttöä vastaan riippumatta siitä, ketkä sitä harjoittavat ja keitä ovat uhrit. Tässä yhteydessä Foucault sanoo: ”...kaikki olemme hallittuja ja siksi solidaarisia.”

Foucault'n puheen lähtökohta on siis yhtä yksinkertainen kuin Brochin ja tässä vielä erityisesti korostuu ihmisoikeuksien luonne välineenä, instrumenttina – ei jonakin annettuna tai taattuna. Erityisen mielenkiintoinen ja ajankohtainen on termi ”kansainvälinen kansalaisuus”. Foucault puhuu pakolaisuudesta ja siitä, miten kyvyttömiä olemme vaikuttamaan niihin syihin, jotka pakottavat ihmiset jättämään omat maansa. Jotain voi silti tehdä ja jotkut ovat tehneet. ”Kansainvälinen kansalaisuus” asettuu tavanomaista kansainvälistä politiikkaa vastaan, sillä sen yksi lähtökohta on, ettei toisen maan sisäisiin asioihin puututa. ”Kansainvälinen kansalaisuus” ei ole utopia. Foucault viittaa kumppaneihin, joiden seurassa hän liikkuu (Amnesty International, Terre des hommes jne.) Ihmisoikeudet eivät tarvitse filosofista perustaa, filosofista puolustusta, mutta niiden puolustamisessa on mukana filosofinen asenne, etiikka. Tässä asenteessa on kaksi huomionarvoista piirrettä. 1. Me otamme oikeuden nousta valtaa vastaan. 2. Nouseminen valtaa vastaan merkitsee, että otamme riskin.

Ensimmäisessä kohdassa filosofia voi auttaa, jos filosofia on huomion kiinnittämistä siihen mitä ympärillämme tapahtuu ja se kehittää herkkyyttä tuskien ja pahoinvoinnin edessä. Toisessa kohdassa filosofia voi auttaa, jos se tuo meille mielenrauhaa ja varmuutta siitä, mitä pitää tehdä siitä huolimatta, että tekeminen asettaa olemassaolon vaaraan...

Michel Foucault 

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila