torstai 31. tammikuuta 2019

Mikä on Espanja?


Ortega y Gasset
TIISTAIN RYHMÄ(T) EIVÄT KOKOONNU (ainakaan toistaiseksi)
Filosofiakahvila keskiviikkoisin Peña el Bujío, Av. Toré Toré 22, Torre del Mar klo 11.00, torstaisin La Carihuela Chica, Rafaelin aukio klo 16.00 

Kun lukee esimerkiksi José Ortega y Gassetin tekstejä, ei voi olla ihmettelemättä, miksi joku kysyy, mikä on Espanja. Miksi Espanja on ongelma? Onko joku muu maa ongelma? Muiden maiden filosofit, esimerkiksi ranskalaiset, eivät pidä Ranskaa ongelmana. Ihmettelyn voi viedä pidemmälle ja kysyä, eikö Ortega y Gassetin tavassa problematisoida ole jotain hedelmällistä, jotain tärkeää – jotain jota muut eivät ole tavoittaneet.

Oikeastaan Espanjan problemaattisuus ei ole kovin ihmeellinen asia eikä se ole Ortega y Gassetin luomus, hänen keksintöään. Hän kirjoittaa Meditaciones del Quijote –esseessään (1914), että kansa (pueblo) on tapa elää (estilo de vida), ja elämäntapa muuttuu, elää. Espanjan kansa on problemaattinen, koska espanjalaiset eivät lakkaa kysymästä, keitä he ovat ja mikä on kansan suunta.

Tälle jatkuvalle kysymiselle ja identiteetin häilyvyydelle on varmasti mutkikkaita historiallisia syitä. Tämänkin päivän Espanjassa tunnemme ja näemme, ettei espanjalaisuus ole normaali kansallinen identiteetti. Jotkut katalaanit eivät tunne olevansa espanjalaisia, toiset puolestaan tuntevat olevansa sekä katalaaneja että espanjalaisia.

Espanjalainen Luis Antonio de Villena omistaa proosarunon muukalaisuuden teemalle. Tekstin nimi Exilios. Minäkertoja kertoo sanoneensa äidilleen: ”Tekisin mitä vain etten olisi espanjalainen.” Lähtökohta on espanjalaisena olemisen raskaus, mahdottomuus, isänmaan luoma vankila. Luis Antonio de Villena kirjoittaa tekstin loppupuolella viitaten filosofiin, Epikurokseen: ”Mutta minä, Epikuroksen seuraaja, tiedän, ettei ole suurempaa inhimillisyyttä kuin tuntea itsensä vieraaksi ja ulkomaalaiseksi kaikissa paikoissa.” Teksti tuo mieleen toisen espanjalaisen runoilijan, Vicente Núñezin, jota siteeraan paljon. Hän kirjoitti: ”Pidän Espanjasta. Olen siis ulkomaalainen.”

Joskus espanjalaisten ylpeys tuntuu ja näkyy, mutta yhtä usein itsekritiikki, Espanjaan kohdistuva pilkka. Kaksijakoinen asenne saattaa olla kivulias ja haitallinen, mutta haluan kysyä, eikö se voi olla myös hedelmällinen. Jos ylpeyden rinnalla kulkee kyseenalaistaminen ja itsekritiikki, se voi auttaa muuttamaan asioita. Ehkä kysymys, mikä on Espanja, on jotain, josta voisimme oppia.

Emme voi tietenkään tietää, läpäiseekö tämä ambivalentti henki kaikki espanjalaiset ja saako se aina saman ilmeen ja ilmentymän. On olemassa myös jotain, jota voisi samoa fatalismiksi – siinäkin voi olla mukana itsekritiikki, mutta moitteen muodossa. Fatalisti sanoo: ”Tämmöisiä me olemme, korruptoituneita ja itsekkäitä, sille ei voi mitään.”

Jos ambivalentti asenne ei merkitse hyödyllistä ja tärkeää etäisyyttä itseensä, vaan moitetta ja ruoskaa, se voi olla kivuliasta ja saada aggressiivisen muodon myös suhteessa toiseen ja toisiin. Sisällissota on vieläkin espanjalaista todellisuutta. Se jakoi ihmisiä kasteihin, luokitteli ihmisiä, jakoi ja erotti heitä. Ei ollut vain kahta leiriä: tasavaltalaisia ja vallankaappaajia (tai kansallisia ja punikkeja). Oli tavalliset ihmiset ja papit, esimerkiksi. Tai niin kuin kirjoitti León Félipe: ”On kaksi Espanjaa, runoilijan ja sotilaan.” Jokapäiväinen elämä Espanjassa on tasapainoilua monen raskaan perinnön kanssa (inkvisiitio ja Francon perintö) ja sen yhdistymistä hämmästyttävään keveyteen, kykyyn iloita elämästä. Myös Don Quijote ja Sancho Panza ovat arkipäivää Espanjassa, todellisuutta todellisissa ihmisissä. Illuusio ja uni, ruoka ja realismi, Espanjan ainekset – Espanjan, joka on ongelma ja jonka täytyy pysyä ongelmana...

TULOSSA SEMINAARI TORRE DEL MARIIN: TULEVAISUUS EI OLE ENTISELLÄÄN (luennoitsijoina Marjatta Jabe, Sam Sandqvist, Jenni Spännäri, Pasi Färm). 16.3. klo 13.00.-17.00, paikkaLa Sorrentina  C/Paseo Maritimo de Poniente (Camping Laguna Playa)

Lisätietoja, ilmottautumisia (olisi mukava, jos ilmoittaisi myös, aikooko syödä, niin osaavat ravintolassa pistää työkalut ja pöytäliinat sen mukaan) otetaan vastaan pasifarm@yahoo.es


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti