Ortega y Gasset
TIISTAIN RYHMÄ(T) EIVÄT KOKOONNU (ainakaan toistaiseksi)
Filosofiakahvila keskiviikkoisin Peña el Bujío, Av. Toré Toré 22, Torre del Mar klo 11.00, torstaisin La Carihuela Chica, Rafaelin aukio klo 16.00
Kun lukee esimerkiksi José
Ortega y Gassetin tekstejä, ei voi olla ihmettelemättä, miksi joku kysyy, mikä
on Espanja. Miksi Espanja on ongelma? Onko joku muu maa ongelma? Muiden maiden
filosofit, esimerkiksi ranskalaiset, eivät pidä Ranskaa ongelmana. Ihmettelyn
voi viedä pidemmälle ja kysyä, eikö Ortega y Gassetin tavassa problematisoida
ole jotain hedelmällistä, jotain tärkeää – jotain jota muut eivät ole
tavoittaneet.
Oikeastaan Espanjan
problemaattisuus ei ole kovin ihmeellinen asia eikä se ole Ortega y Gassetin
luomus, hänen keksintöään. Hän kirjoittaa Meditaciones del Quijote –esseessään
(1914), että kansa (pueblo) on tapa elää (estilo de vida), ja elämäntapa
muuttuu, elää. Espanjan kansa on problemaattinen, koska espanjalaiset eivät
lakkaa kysymästä, keitä he ovat ja mikä on kansan suunta.
Tälle jatkuvalle
kysymiselle ja identiteetin häilyvyydelle on varmasti mutkikkaita
historiallisia syitä. Tämänkin päivän Espanjassa tunnemme ja näemme, ettei
espanjalaisuus ole normaali kansallinen
identiteetti. Jotkut katalaanit eivät tunne olevansa espanjalaisia, toiset
puolestaan tuntevat olevansa sekä katalaaneja että espanjalaisia.
Espanjalainen Luis
Antonio de Villena omistaa proosarunon muukalaisuuden teemalle. Tekstin nimi
Exilios. Minäkertoja kertoo sanoneensa äidilleen: ”Tekisin mitä vain etten
olisi espanjalainen.” Lähtökohta on espanjalaisena olemisen raskaus,
mahdottomuus, isänmaan luoma vankila. Luis Antonio de Villena kirjoittaa
tekstin loppupuolella viitaten filosofiin, Epikurokseen: ”Mutta minä,
Epikuroksen seuraaja, tiedän, ettei ole suurempaa inhimillisyyttä kuin tuntea
itsensä vieraaksi ja ulkomaalaiseksi kaikissa paikoissa.” Teksti tuo mieleen
toisen espanjalaisen runoilijan, Vicente Núñezin, jota siteeraan paljon. Hän kirjoitti:
”Pidän Espanjasta. Olen siis ulkomaalainen.”
Joskus espanjalaisten
ylpeys tuntuu ja näkyy, mutta yhtä usein itsekritiikki, Espanjaan kohdistuva
pilkka. Kaksijakoinen asenne saattaa olla kivulias ja haitallinen, mutta haluan
kysyä, eikö se voi olla myös hedelmällinen. Jos ylpeyden rinnalla kulkee
kyseenalaistaminen ja itsekritiikki, se voi auttaa muuttamaan asioita. Ehkä
kysymys, mikä on Espanja, on jotain, josta voisimme oppia.
Emme voi tietenkään
tietää, läpäiseekö tämä ambivalentti henki kaikki espanjalaiset ja saako se
aina saman ilmeen ja ilmentymän. On olemassa myös jotain, jota voisi samoa
fatalismiksi – siinäkin voi olla mukana itsekritiikki, mutta moitteen muodossa.
Fatalisti sanoo: ”Tämmöisiä me olemme, korruptoituneita ja itsekkäitä, sille ei
voi mitään.”
Jos ambivalentti
asenne ei merkitse hyödyllistä ja tärkeää etäisyyttä itseensä, vaan moitetta ja
ruoskaa, se voi olla kivuliasta ja saada aggressiivisen muodon myös suhteessa
toiseen ja toisiin. Sisällissota on vieläkin espanjalaista todellisuutta. Se
jakoi ihmisiä kasteihin, luokitteli ihmisiä, jakoi ja erotti heitä. Ei ollut
vain kahta leiriä: tasavaltalaisia ja vallankaappaajia (tai kansallisia ja
punikkeja). Oli tavalliset ihmiset ja papit, esimerkiksi. Tai niin kuin
kirjoitti León Félipe: ”On kaksi Espanjaa, runoilijan ja sotilaan.”
Jokapäiväinen elämä Espanjassa on tasapainoilua monen raskaan perinnön kanssa
(inkvisiitio ja Francon perintö) ja sen yhdistymistä hämmästyttävään keveyteen,
kykyyn iloita elämästä. Myös Don Quijote ja Sancho Panza ovat arkipäivää
Espanjassa, todellisuutta todellisissa ihmisissä. Illuusio ja uni, ruoka ja
realismi, Espanjan ainekset – Espanjan, joka on ongelma ja jonka täytyy pysyä
ongelmana...
TULOSSA SEMINAARI TORRE DEL MARIIN: TULEVAISUUS EI OLE ENTISELLÄÄN (luennoitsijoina Marjatta Jabe, Sam Sandqvist, Jenni Spännäri, Pasi Färm). 16.3. klo 13.00.-17.00, paikka. La Sorrentina C/Paseo Maritimo de Poniente (Camping Laguna Playa)
Lisätietoja, ilmottautumisia (olisi mukava, jos ilmoittaisi myös, aikooko syödä, niin osaavat ravintolassa pistää työkalut ja pöytäliinat sen mukaan) otetaan vastaan pasifarm@yahoo.es
TULOSSA SEMINAARI TORRE DEL MARIIN: TULEVAISUUS EI OLE ENTISELLÄÄN (luennoitsijoina Marjatta Jabe, Sam Sandqvist, Jenni Spännäri, Pasi Färm). 16.3. klo 13.00.-17.00, paikka. La Sorrentina C/Paseo Maritimo de Poniente (Camping Laguna Playa)
Lisätietoja, ilmottautumisia (olisi mukava, jos ilmoittaisi myös, aikooko syödä, niin osaavat ravintolassa pistää työkalut ja pöytäliinat sen mukaan) otetaan vastaan pasifarm@yahoo.es
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti