keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Tiedosta oivallukseen (seminaari)


Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , ,

8 kommenttia:

  1. Ellen2. lokakuuta 2019 klo 15.14

    Tuo lauantai on pelastettu!

    VastaaPoista
  2. Ellen1. marraskuuta 2019 klo 4.24

    Pasi, korjaapa otsikko, 2.marraskuuta eikä 2. lokakuuta... se meni jo..

    VastaaPoista
  3. Reijo3. marraskuuta 2019 klo 3.47

    Olisikohan joku luennoitsija halukas jakamaan edes osan aineistosta?

    VastaaPoista
  4. Reijo6. marraskuuta 2019 klo 1.54

    Vapaa tahto
    - Mitä on vapaus?
    Sanaa tai käsitettä vapaus käytetään aika
    huolettomasti vähän kuin rakkaus
    Onko vapaus riippumattomuuta ja ilmenee siten kykynä laskea irti?
    Valinnan vapaus, sanan vapaus, tahdon vapaus omistamisen vapaus ...
    - omistamisen vapaus sanotaan kun tarkoitetaan omistusoikeutta ?
    - sanan vapaus sanotaan, kun tarkoitetaan sanomisen oikeutta
    - valinnan vapaus sanotaan, kun tarkoitetaan rajoittamatonta tai vähintään hyvin useita mahdollisia
    valintoja? Eli valinnan mahdollisuus, valinnan oikeus tai jotain muuta sellaista.
    - tahdon vapaus tai vapaa tahto?
    - tahto? miten määritellään
    - sanon vain että seminaarissa ymmärsin, että se määriteltiin valintojen summaksi
    (olen siis tässä todennäköisesti väärässä)
    - Onko siis edes tahto olemassa? Joten vapaa tahto ei ole, riippumatta vapaa osuudesta?
    - voiko tahto ilmetä haluna tai kykynä hyväksyä näytelmä, jossa emme voi tehdä tietoisia
    päätöksiä ilman tuskaa?
    - valinnan vapaus?
    - jotta valinta voisi olla riippumaton, se ei voi sisältää lopputulos olettamaa?
    Silloin nolla tai yksi valinnan mahdollisuus olisi vapain mahdollinen tilanne? Siinä ei ole mitään rajoitteita
    tai vastuita. Valinta ei tällöin myöskään sido meitä seuraavassa valinnassa, oli siinä seuraavassa sitten
    yksi tai useampia vaihtoehtoja.

    VastaaPoista
  5. Reijo6. marraskuuta 2019 klo 1.55

    Aivojen toiminta poistaa vapaan tahdon?
    Vai tietoisten valintojen tekemisen?
    Tässä taas se miten ymmärsin seminaarissa sanotun (ja olen taas todennäköisesti väärässä)
    Jos kuitenkin oletan, että aivot tallettavat tietoa (ja proseduureja?). Kaikki valinnat
    tapahtuvat ennen niiden ilmaantumista tietoisuuteen, ennenkuin tajuamme ne. Sitä kuinka
    tarkasti tunnemme sen mitä tapahtuu ennen tietoisuuteen tulemista en tiedä. Eli onko se
    pelkästään mekaanista vai onko "sielu" se joka valinnan tekee ennen egon tietoisuuteen
    saapumista. Tai peräti niin, että kaikki valinnat, päätökset ovat tajunnan ulkopuolella,
    ei tietoisuudessa tai "alitajunnassa".
    Jos päätökset riippuvat vain päätöksenteko koneesta, joka ohjelmoituu pelkästään aivoihin sisään
    tulevan datan sovittelusta, niin voimme aikaansaada "alitajuntaisia" viestäjä vaikuttamaan
    päätöksentekoon extrapoloimalla tietyssä kultturissa kasvaneiden tödennäköisi ohjelmointeja.
    Jos valinnat tehtäisiin tietoisuudessa olisi mekaanisuus kenties paremmin todistettu kuin silloin
    kun se ei ole?
    Olisiko tietoisuus itseasiassa vain aivojen luoma simulaatio tai jopa emulaatio ympäristöstämme.
    Tiedämmehän, että emme havaitse todellisuutta vaan aivojen siitä muovaamaa dataa.
    Ehkä alitajunnasta puhuneet eivät ole onnistuneet kuvaamaan yksityiskohtia oiken tai siten että
    ymmärtäisimme ne. Mutta ovat kuitenkin olleet oikeammassa kuin ne jotka ovat väittäneet meidän
    tekevän tietoisia päätöksiä.
    Vanhat mystiset viisaudet kertovat, että tietoisuudesta on pystyttävä irtautumaan, jotta voisi
    kokea jumalan, vapauden, universaalin periaatteen tai muuta vastaavaa. Tämä on siis nykytietämyksen
    valossa totta. Onko tuo kohdattu asia aivot, symbioosissa kanssamme elävä bakteeri tai sieni, jumala
    vai tyhjyys on sitten ihan eri asia.

    VastaaPoista
  6. Reijo6. marraskuuta 2019 klo 1.56

    Tietoisuus/tajunta
    Onko tietoisuus olemassa, jos se on tyhjä? Eli onko tajuttomuustila ei tietoisuutta vai tietoisuuden
    ilmenemismuoto? Jos jumala, sielu, totuus, vapaus, universaaliperiaate, jne. onkin vain ei tietoisuutta,
    tietoisuuden kannalta tyhjää? Ensin oli vain tyhjyys ja sitten tuli valo (tietoisuus). Jokin (joku?)
    pisti pelin käyntiin, kun tyhjä oli pikkusen tylsää?
    Jos tietoisuus ei ole ainakaan varsinaisesti päätöksenteon (tahdon) väline ja siitä riippumatta tietomme
    lopputuloksista on kaiken loppuminen/häviäminen ajassa, niin onko meillä kuitenkin mahdollisuus oppia
    nauttimaan matkasta tai tarkkailla näytelmää, jossa meilläkin on tahdoton(tajuton ?) rooli?
    Olisiko tuo mahdollisuus vapautta tai peräti vapaa tahto? Näyttää siltä, että mahdollisuutemme nauttia
    matkasta on usein rajoitettu. Yksi suurista rajoitteista on roolisuorituksiemme kritiikki, vaikka
    emme ole käsikirjoittaneet niitä? Mutta silti näyttäisi, että toisille näytelmästä nauttiminenkin on
    vähintäänkin lähes mahdotonta.

    Mielenkiintoisa asioita
    Voiko ajattelijaa havainnoida?
    Voiko tieoisuuden ymmärtää tietoisuudella tai tietoisuudessa?
    Voiko onnellisuus olla vapaa tahto?


    Jumala
    En pyri todistamaan tai edes kritisoimaan jumalan olemassa olemista, olematta olemista
    Kysyn vain ovatko perustelut olemassa olemattomuudesta relevantteja tai kohdistuvatko ne
    enemmän uskonto tulkintaan kuin jumala käsitteeseen
    - Jos olisi jokin ylempi olento tai vastaava, niin miten voisimme olettaa, että meidän
    satunnaiset mielipiteemme hyvästä ja pahasta voisivat olla parempia ja sen kautta
    voisimme tuomita sen(hänen?) olevan hyvä vai paha tai olematta olemassa siksi.
    - Jos jokin (jopa joku?) on saanut aikaan alkuräjähdyksen ja asettanut kvanttimekaniikan lait,
    eikö se ole riittävän kaikkivoipa? Eikö myöskin täten ole kaikki ennalta määrätty riittävän
    tarkasti? Ihmisen ilmestyminen ja kenties käyttäytyminenkin on vääjäämätön seuraus?

    VastaaPoista
  7. Reijo6. marraskuuta 2019 klo 1.56

    Suurin osa tietokoneen käyttäjistä ei tiedä hölkäsen pöläystäkään sen toiminnasta. Kuitenkin sanotaan, että
    ymmärtää tietokoneen toimintaa, kun käyttää tekstinkäsittely, kuvankäsittely tai talukkolaskenta ohjelmistoja.
    Tai peräti vain internet selainta kokien käyttävänsä sosiaalista mediaa. Tuolloin ei tiedä edes kyseisten
    ohjelmistojen toimintaa, vaan osaa vain vastata suhteelisen oikein niiden esittämiin ärsykeisiin. Tämä ei
    tietenkään estä tietokoneen hyödyntämistä tai hyödyntämisen oppimista. Ainakin sa meistä, jotka ymmärtävät
    sen toimintaa eivät hyödynnä sen mahdollisuuksi kovinkaan hyvin. Mielnkiintoista on myös, että jos ohjelmoi
    tekstinkäsittely, kuvankäsittely, talukkolaskenta tai internet selain ohjelmistoja ei tarvitse ymmärtää
    tietokoneen toimintaa. Riittää, että ymmärtää ohjelmoinnin syntaksin.

    Pahin ongelma oppimiselle lienee jo opitut asia.

    VastaaPoista
  8. Reijo6. marraskuuta 2019 klo 1.56

    Viisaus
    Pääsin yllättämään itseni, kun mielikuvani viisaudesta oli aika tarkan määrityksen odotusarvo.
    Kuitenkin viisas on arvonimi, kuten kunniatohtori tai vuorineuvos. Henkilö jolla on yhteisön arvostus.
    Viisas yhdessä viiteryhmässä on tyhmä saapas naapuriviiteryhmässä. Sanaa joka kuvaisi erittäin hyvää
    tietojen yhdistely taitoa ei kai olekkaan, se on vaan älykkäämpi.
    Videolla esiintynyt vanha nainen mainostamassa pankkia ei minusta vaikuttanut järin viisaalta, mutta
    olenkin väärässä viiteryhmässä. Hän ei myöskään vaikuttanut kovin älykkäältä. Hän toistely samoja
    iskulauseita, joita on toisteltu vuositatoja tai ainakin kymmeniä, ilman mitään muutosta. Älykäs
    tai ehkä viisas ratkaisu olisi etsiä tehokkaampia keinoja. Tuo henkilö on selvästi julkkis ja arvostettu
    omassa viiteryhmässä, joka on jo valmiiksi samaa mieltä eli viisas. Hitler lienee ollut arvostettu tietäjä
    omassa viiteryhmässään ja epäilemättä vaikutti ison määrän kannattajiensa mielipiteisiin, sekä
    sai omilla kenties meistä kyseenalaisilla toimilla myös ei kannattajansa muuttamaan tottumuksiaan ja
    toimintaansa, ehkä jopa ajatteluaan. Hitler on esikuva ja opettaja monille nykypäivänkin henkiläille ja
    ryhmille. Täyttää viisan määrittelyn vaikka se ei meitä miellytäkkään.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)