Lisäyksiä myrkkyoppiin

1.

Nietzsche puhuu elämän mahdollisuuksista...Ne pitää vapauttaa, ne pitää luoda ja hän pyrkii luomaan sairaudesta näkökulman terveyteen ja päinvastoin. Filosofia muodostuu näin erilaisten”tilojen” muuttamiseksi henkisiksi muodoiksi - se on transfiguraation taidetta. Näkökulmien luominen on kykyä myönteisyyteen, kykyä hyötyä tapahtumista, tapahtumien muuttamista omaksi eduksi, oman elämän rikastamiseksi, omien mahdollisuuksien vapauttamiseksi. Mistä löytää näkökulmia - sellaisia jotka auttavat. lisäävät elämän rikkautta? Filosofia auttaa, samoin taide. Näin puhui Nietzsche.

Spinoza, Nietzsche sekä molempien tutkija ja arvostaja Gilles Deleuze luovat eräänlaista myrkkyoppia. He sanovat: Ei ole Hyvää ja Pahaa, mutta kyllä hyvää ja huonoa. Eli myrkkyoppi moraalin tilalle. Ei pelkästään moralismin tilalle, vaan universaalin moraalin. He puhuvat tuomitsemista vastaan. Ajatus ei ole ateistien yksinomistuksessa. Cristóbal Serra, kristitty, sanoo: Jeesus varoitti tuomitsemisesta.

Myrkkyopin peruskysymys: Mikä minulle sopii? Nietzsche sanoi: Mikä toiselle myrkkyä ei ole sitä toiselle. Ehkä jotkut ovat aina myrkkyä, pieninäkin annoksina. Mikä Spinozalle ja Nietzschelle suurin myrkky? Ennen kaikkea kaunaisuus. Se myrkyttää ihmisen sielun ja kaunainen pyrkii kostamaan kaunaisuutensa myös ulkopuoliselle maailmalle, myrkyttää ympäristönsä.

Miten voi tietää mikä minulle sopii? Ei mitenkään, paitsi kokeilemalla. Tähän liittyy myös taito ja luovuus. Taito etsiä itselle sopivaa ja luovuus siinä mielessä, että keksii uusia, itselle sopivia, omaa elämää palvelevia asioita. Itsetutkiskelu filosofisen harjoituksen muotona on myrkkyjen kokeilemista, niiden käyttöä ja jalostamista joksikin joka on meille hedelmällistä.

2.

Kun jokin asia, tapahtuma, ihminen tai voima vaikuttaa meihin, me reagoimme tai olemme reagoimatta, pysähdymme ajattelemaan tai siirrymme uusiin maisemiin. Kaikilla näillä asioilla on oma vaikutuksensa siinä, myrkytymmekö me vai emme.

Tänään huomautan vain pinnallisuuden tai nopeuden hyödyllisyydestä. Jos siirryn nopeasti pois, en anna minuun tehdyn vaikutuksen siirtyä syvälle minuun vaikuttamaan, en takerru siihen. Jos joudun auto-onnettomuuteen, minun täytyy mennä nopeasti uudestaan rattiin. Ajan myötä säikähdys menee syvemmälle ja ajaminen tulee sitäkin mahdottomammaksi. Kun ihminen pitää loukkauksen aiheuttamaa tunnetta sisällään eikä reagoi, tunne alkaa muuttua sisällä myrkyksi, joka alkaa kaapata mieltä. Kun olemme hitaita, muutumme syvällisiksi ja myrkyttyneiksi; olemme meihin kohdistuneiden vaikutusten kidnappaamia.

Antiikin filosofit, jotka olivat kiinnostuneita säilyttämään vapautensa, eivät olleet huolissaan siitä, jos he kokivat himoa tai muita tunteita; he yrittivät kiinnittää huomiota siihen, että pathos – intohimot, tunteet – eivät saa liiallista voimaa, tee meistä orjia. Meidän myrkyttäjämme saattavat haluta meidän syvällisyyttämme, sitä että jäämme kiinni. Jos joku haluaa pelotella niin kuin tyranni tai terroristi, hän haluaa meidän joutuvan pelon kidnappaamiksi. Vapaus edellyttää nopeita väistöliikkeitä.

Filosofisuus voi toimia vastamyrkkynä, koska se voi kysymysten avulla siirtää meidät toiseen asemaan, paikkaan, tilaan. Esimerkiksi jos meitä on loukattu, ajattelemme välittömästi: En ole sika, sanoja on sika. Stoalainen filosofi puolestaan estäisi loukkauksen vaikutuksen itsessään erottamalla asiat joihin hän voi vaikuttaa (omat ajatukset ja affektit) ja mihin ei (ulkopuolinen maailma, toisen sanat). Toisin sanoen voisi filosofisesti, itseä tutkiskellen, kysyä: Miksi minun pitäisi antaa tämän loukkauksen vaikuttaa itseeni, jos sillä ei ole tekemistä minun, vaan ulkopuolisen maailman kanssa?

Toisenlainen esimerkki. Joitakin ihmisiä huolestuttaa se, että joku ihminen tuhoaa itseään. Tämä huoli panee seuraamaan toista, tekemään kaikenlaisia epätoivoisia eleitä. Samalla huoli alkaa muuttua joksikin muuksi, myrkyksi meissä: siitä tulee avuttomuuden, lannistuneisuuden tunne. Kysymys irrottaa meidät tästä kierteestä, sillä jos kysymme, kuka voi pelastaa, joudumme toteamaan, että ihmisen pitää pelastaa itse itsensä.