(Linji Yixuan)
Kiinalainen Linji Yixuan (kiinalainen filosofi, kuoli 866),
kaikkein radikaalein zen-mestari, ei halunnut opettaa, ei halunnut, että joku
imitoisi. Jotta tämä opetus menisi perille, huusi ja löi. Hän sanoi: ”Jos
kohtaatte buddhan, tappakaa hänet.”
Luulen ja luotan, että nämä sanat ymmärretään hyvin,
vaikka kehotusta harvoin noudatetaan. On helppo nähdä sanojen kytkeytyvän
vapauteen ja itsenäisyyteen, tarpeeseen olla luomasta kuvia. Lausahdus on
tekstistä, joka vahvistaa yleistä käsitystä lauseen merkityksestä, mutta on
tekee siitä samalla vielä radikaalimman:
”Tien seuraajat, jos
haluatte päästä jonkinlaiseen ymmärrykseen, joka on sopusoinnussa Dharman kanssa,
älkää koskaan antako toisten johtaa harhaan. Olette sitten sisäisen tai
ulkoisen edessä, mitä sitten kohtaatkin, tappakaa se. Jos kohtaatte buddhan,
tappakaa buddha. Jos kohtaatte patriarkan, tappakaa patriarka. Jos kohtaatte arhatin (valaistuneen), tappakaa arhat. Jos kohtaat vanhempasi, tapa
vanhempasi. Jos kohtaatte läheisen, tappakaa läheinen. Näin saavutatte
ensimmäisen kerran vapautumisen, ette ole takertuneet mihinkään, kykenette
menemään minne haluatte.”
Joka tähän kykenee, on harvinaisuus, sellainen
joka Linjin sanojen mukaan on wuwei zhenren.
Kysyin tämän termin merkitystä sinologi
Pertti Seppälältä. Hän totesi aluksi, että buddhan
tappaminen liittyy keskeisesti buddhalaisuuden yhteen keskeisimpään
periatteeseen: takertumattomuuteen. Tässä wuwei
ei tarkoita taolaisten "teotonta toimintaa" tai "toimintaa ilman
tekoja", vaikka se ääntyykin samoin. Linjin käyttämä wuwei tarkoittaa
sananmukaisesti "vailla arvoasemaa", siis vapaana yhteiskunnallisista
hierarkioista. Zhenren on taolaisen filosofi
Zhuangzin usein käyttämä termi taolaisesta viisaasta, taon oivaltaneesta
ihmisestä. Sananmukaisesti se tarkoittaa " todellista ihmistä". Tässä
wuwei zhenren tarkoittaa siis oikeastaan "yhteiskunnallisista
hierarkioista vapautunutta taolaista viisasta". Termissä on siis
huomattavissa kiinalainen synkretismi ja eklektismi.
Kaikki tämä on yhteydessä ajatukseen siitä, että on
oltava tosi, kykenevä manifestoimaan totuus teoissaan. Viisas, wuwei zhenren, ei jäljittele buddhaa tai
opettajaa; hän on tosi, todellinen ihminen, ei joku joka imitoi. Itseäni
kiinnostaa tässä hahmotetun viisaan kuva. Viisas, takertumaton, on ”vailla
arvoasemaa”, vapaa hierarkioista. Hän ei anna toisten johtaa harhaan; hän on
riippumaton niin kuin André van der Braak toteaa ihmisten mielipiteistä. Tätä
viisaan kuvaa voisi verrata länsimaisiin viisaan hahmoihin – tietenkin
tietoisena rinnastettavuuden vaikeudesta, tietystä yhteismitattomuudesta.
Erityisesti Linjin viisas, wuwei zhenren, on kuin Diogenes kyynikko: vapaa toisten
mielipiteistä, välinpitämätön hierarkioiden suhteen, ihminen ilman asemaa.
Diogenes Sinopelainen arvotti positiivisesti jotain, joka oli hänen
maailmassaan pelkästään kielteistä: adoxia,
huono maine, kunniattomuus, oli osa hänen elämäänsä. Adoxia on se mikä kuva ihmisillä on se jälkeen, kun joku on
nöyryytetty, loukattu, alennettu. Se oli kuitenkin jotain, jota
kyynikkofilosofi harjoitti järjestelmällisesti; sen kautta hänestä tuli vapaa,
riippumaton. Jotkut ovat arvioineet, että tämä outo adoxian arvostaminen ja harjoittaminen oli hyvin epäkreikkalaista,
mahdollisesti Intiasta tulevia vaikutteita.
Jos otamme tämän viisaan hahmon ja Linjin sanat tehden
niistä taskulampun ja valaisemme omaa aikaamme, maailmamme tuntuu heijastuvan
eteemme kuin rikkinäisestä peilistä. Tavoittelemme menestystä, emme viisautta,
ja menestys merkitsee asemaa. Saadaksemme menestystä huolehdimme muun muassa
maineestamme. Maine on jotain, joka on riippuvainen muiden mielipiteestä.
Takerrumme kaikkeen. Voimme siis ymmärtää Linjin sanat, mutta emme osaa ottaa
niitä osaksi elämäämme.
Mutta voisimmeko olla filosofeja, siis viisauden ystäviä,
edes hetken? Miten se voisi ilmetä?
https://www.facebook.com/Filosofiakahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti