Filosofiakahvilan paikka Fuengirolassa tiistaina (klo 11.15) Los Bolichesin "kaupungintalon" kahvila (sama rakennus missä Pohjoismainen kirjasto), torstaina (klo 16.00) La Carihuela Chica Rafaelin aukiolla, Torre del Marissa keskiviikkona (klo 11.00) Con Corazonmari El Copo -kadulla.
AJANKOHTAISTA ASIAA -KAHVILA TIISTAINA 20.3. klo 13.30. PAIKKA: Giovanni Pizzeria, C/Maestro Pedro Calvo, Kukon vieressä. AIHE: Ehkä viimeisen kerran tänä keväänä, useita aiheita
Hallitsemattomat tilat (ungoverned spaces) on termi, jota alettiin käyttää 11.syyskuuta 2001 jälkeen. Kyse on ehkä troopista, kielikuvasta, mutta se on yleinen sekä ulkomaalaispolitiikassa että terrorismin vastaisessa sodassa. Ilmaisun omivat myös erilaiset vastarintaryhmät ja anarkistit. Väite on yksinkertainen: On tiloja ja paikkoja, jotka eivät ole hallinnassa, joita ei hallita. Terrorismin vastaiset sotijat ja anarkistit tietenkin ymmärtävät termin hyvin erilaisilla tavoilla. Toisille se on uhka, toisille lupaus.
Mitä voi tarkoittaa
väite, että jokin paikka ei ole hallittu? Yhdysvaltojen hallinnolle se
merkitsee esimerkiksi alueita, joissa tavalla tai toisella, vapaaehtoisesti tai
pakotettuna, valtio luopuu kontrollistaan ja luovuttaa sen muille kuin
laillisille hallitsijoille. Käytännössä tällaiset alueet tai paikat voivat olla
villiintyneitä kaupunkeja, kaatuneita valtioita tai vaikka tribualueita niin
kuin Afganistanin ja Pakistanin rajalla. Obaman
aikainen terrorisminvastaisen sodan johtaja (Coordinator for Counterterrorism
at the U.S: State Department) Daniel Benjamin sanoi: “…frankly, the problem of un- and undergoverned spaces is one of the
toughest ones this and future administrations will face.”
Tietenkin monet – jopa
Yhdysvaltain hallinnon puolustajat - ovat huomanneet, että puheet eivät ole
aina johdonmukaisia tai uskottavia. Hallitsemattomiksi tiloiksi luokitellut
paikat, joiden vaarallisuudesta puhutaan, ovat todellisuudessa hallittuja,
mutta toisella tavalla. Toinen erikoisuus tässä puheessa on se, että hyvinkin
pienet, kaaottiset paikat ilman infrastruktuureja tulevat maailmanpoliitikan
huomion kohteeksi. Mutta tähän liittyy yksi viimeisten vuosikymmenten
paradoksaaleimmista asioista. Pieni ja syrjäinen paikka voi tulla taistelun ja
liikehdinnän ytimeksi.
Yksi esimerkki on
tietenkin zapatistiliike Chiapasissa, Meksikossa. Alueellinen kapina, josta
alusta lähtien tehtiin ylikansallista liikehdintää, yhtä ensimmäisistä globalisaation
vastaisista. Huomion kohteena oli alue, paikka, josta pyrittiin tekemään
autonomista; se yritettiin irrottaa Meksikon hallinnosta ja tietyllä tavalla
globaalien markkinoiden otteesta. Toinen
esimerkki, ilman muuta mielenkiintoinen, on apartheidin vastainen liikehdintä
Etelä-Afrikassa. Maasta yritettiin tehdä ”hallitsematon”. Liikehdintä, jossa
oli mukana nuorisojärjestöjä, ammattiliittoja, kirkkoja ja United Democratic
Front. Teitä pistettiin poikki, vesijohtoja sabotoitiin jne.
Hyvin erilainen esimerkki
on espanjalainen 15-M-liike (toiselta nimeltään movimiento de los indignados),
joka valloitti julkisia tiloja eri puolilla maata keväällä 2011. Erityisen
huomion kohteena oli leiriytyminen Puerta del Solin aukiolle Madridissa. Tämä
kansankokous innoitti amerikkalaista Occupy Wall Street –liikettä, joka
käynnisti toimintansa saman vuoden syyskuussa. 15-M ei pyrkinyt
tilanvaltauksellaan tekemään maata hallitsemattomaksi; valtaus, joka oli
konkreettinen teko, oli samalla kysymys, julkista tilaa koskeva kysymys: ”Mitä
on julkinen? Kenelle kuuluu julkinen?” Kuvaavaa oli, että eniten valtausta ja
liikehdintää vastaan protestoi yksityinen sektori, alueen yrittäjät.
Termi hallitsemattomat
tilat on siis monimielinen; toisaalla puhutaan niiden vaarallisuudesta,
toisaalla niissä nähdään mahdollisuus ja vapaus. Esimerkit (sekä hallitsijoiden
että hallittujen) tuovat esiin kuitenkin mielenkiintoisen asian. Tilat ja
paikat ovat poliittisen taistelun, politisoinnin, kohteita. Niiden merkitys on
kaikissa tapauksissa jotain muuta kuin symbolinen; se on strateginen. Olisi
siis mahdollista ja mahdollisesti mielenkiintoista tutkia sekä vallankäytön
että vastarinnan tilallista ulottuvuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti