Kuolemattomuus

FILOSOFIAKAHVILAA EI ENÄÄ TORSTAISIN. Filosofiakahvilan paikka Fuengirolassa tiistaina (klo 11.15) Los Bolichesin kaupungintalon kahvila, Torre del Marissa keskiviikkona (klo 11.00) Con Corazonmari El Copo -kadulla. 
AJANKOHTAISTA ASIAA -KAHVILA TIISTAINA 10.4. klo 13.30. PAIKKA: KUKKO, saunan terassi, C/Maestro Pedro Calvo. AIHE: Pelkkää synkkyyttä (Syyria, Unkari, Meksiko...)

Sisältää juonipaljastuksia Stephen Kingin kirjasta Uinu, uinu lemmikkini.

Ihminen on kauan halunnut olla kuolematon. Haave ei ilmaise itseään vain uskonnollisissa ajatuksissa, vaan joskus myös tieteessä. Mikä on tämä unelma? Mitä ovat sen seuraukset?

En etsi haaveen alkuperää. Otan kauhistuttavan esimerkin. Stephen Kingin Uinu, uinu lemmikkini (Pet Semetary, 1983) kertoo tohtori Louis Creedin perheestä, joka muuttaa taloon lähelle vilkkaasti liikennöityä tietä. Läheisyydessä on myös vanha lemmikkieläinten haustausmaa, jonka salaisuudesta perheen isää varoitetaan. Naapurissa asuu sympaattinen vanha isäntä Jud. Perheen kissa, Church, kuolee. Se aiheuttaisi suuren surun lapselle. Epätoivoisena, uskomatta itsekään legendaan, isä hautaa kissan lemmikkieläinten hautausmaalle. Ja kissa palaa. Ulkoisesti se vaikuttaa samalta. Se ei kuitenkaan ole samanlainen; se on vähemmän elävä. Se jahtaa hiiriä ja lintuja enemmän kuin aikaisemmin, muttei syö niitä, repii vain palasiksi. Lisäksi kissa haisee pahalle.

Muutamia kuukausia myöhemmin perheen kuopus, 2-vuotias Gage, jää rekan alle ja kuolee. Surun murtama isä hautaa hänet lemmikkieläinten hautausmaalle, ja lapsi palaa hirviömäisenä, demonisena olentoja, joka surmaa naapuri Judin ja äitinsä Rachelin. Louis antaa lapselle tappavan ruiskeen ja hautaa hänet uudestaan. Pikaisesti hän palaa hautaamaan vaimoaan uskotellen, että tulos tulee olemaan toinen, jos hän hautaa vaimonsa nopeammin kuin lapsensa. Tarinan lopussa tohtori Louis Creed istuu odottamassa. Haudasta palannut vaimo laskee kätensä hänen olkapäälleen ja sanoo: ”Darling.”

Monissa asioissa voi nähdä viittauksia uskontoon, uskonnolliseen symboliikkaan, jopa nimissä. Kissa on Church, kirkko, perheen sukunimi on Creed, usko (tai uskontunnustus). Silti ainakin yhtä merkityksellinen yksityiskohta on se, että Louis on lääkäri, joka on ollut tekemisissä kuoleman (myös sen aiheuttaman stressin) kanssa.

Otan tämän esimerkin, koska kirjan voi lukea yhtenä tapana tulkita ja lukea ihmisen halua kuolemattomuuteen. Kyse ei ole edes siitä, että joku haluaisi omaa kuolemattomuuttaan. Hän ei vain halua menettää ketään, ei kestä surua ja siksi pitää kiinni. Halu nostaa kuollut haudastaan on omistushalua, jotakin hyvin helposti ymmärrettävää. Kingin visio (jota hän itsekin vastustaa) on synkkä: Ihminen ei pysähdy, mikään opetus ei riitä; hän jatkaa järjettömyyksiin asti oman himonsa, nälkänsä, ajamana.

Visio on mielenkiintoinen synkkyytensä takia. Kuolemattomuus, ajatus kuolemattomuudesta, on usein, melkein aina, kaunis unelma, ja katoamista pidetään kauheana. Tässä kuolemattomuus, pyrkimys siihen, johtaa kauhistuttaviin seurauksiin. Silti ihminen pyrkii siihen varoituksista ja jopa todisteista huolimatta. Häntä ei ohjaa vaistomainen äly eikä järki, vaan halu palauttaa kuollut takaisin.

Otan tämän esimerkin myös siksi, ettei kuolemattomuudesta puhuttaessa kiinnostavinta ole se, onko sitä vai ei. Kiinnostavaa on ajatuksen ydin: olemisen tapa, joka panee ihmisen ajattelemaan, vaatimaan, kuolemattomuutta. Voimme ajatella, että Louis Creediä ohjaa rakkaus. Sana on kaunis, ainakin monen mielestä. Mutta eikö tässä rakkaudessa ole mukana halu valtaan, pyrkimys kontrolloida?

On ihmisiä, jotka antavat jäädyttää itsensä, jotta heidät voitaisiin kerran herättää henkiin. On haaveita siitä, että ihmisen mieli voitaisiin digitalisoida. Jotkut biologit uneksivat sellaisesta geenimanipulaatiosta, joka tekisi mahdolliseksi elää 1000 vuotta. Himo elää. Himo ohjaa järkeä, tieteen ja teknologian kehitystä.

Mutta ehkä ihminen on vapaa vasta, kun kuolettaa kuolemattomuuden haaveensa. Ehkä hän sitten voisi ohjautua toisella tavalla, ohjata myös älynsä ponnistukset muualle.

https://www.facebook.com/Filosofiakahvila